Uutiset

Kemerasta Metkaan

Uusi metsätalouden kannustinjärjestelmä metka tulee näillä näkymin korvaaman nykyisen kemera-tukijärjestelmän vuonna 2024. Metka-laki on vahvistettu 19.1.2023, mutta lain voimaantulo odottaa vielä Euroopan komission hyväksyntää ja voimaantulon ajankohdasta säädetään myöhemmin valtioneuvoston asetuksella.

Tuki teiden rakentamiseen nousee

Perusparannus

Yksityistien perusparannuksen tuen määrä nousee yhteishankkeissa ja yhteismetsän toteuttamissa hankkeissa 70 prosenttiin perusparannuksesta aiheutuneista hyväksyttävistä, kohtuullisista arvonlisäverottomista kokonaiskustannuksista. Vastaavasti sillan rakentamisen ja korjauksen tuki nousee 85 prosenttiin.

Yksityistien perusparannettavan osuuden tulee olla vähintään 500 metriä pitkä. Perusparannukseen saadaan sisällyttää uuden tien rakentamista enintään 10 % perusparannettavan tien kokonaispituudesta, mutta enintään 500 metriä. Perusparannetun yksityistien ja siihen sisältyvä uuden tien päällysrakenteen leveyden tulee olla leveydeltään vähintään 3,6 metriä.

Perusparannettavan yksityistien kuljetuksista yli 30 prosenttia tulee olla metsätalouden edellyttämiä kuljetuksia. Metsätalouden kuljetusten osuus määritetään samojen periaatteiden mukaisesti kuin niiden osuus määritetään tietoimituksessa tienpitovelvollisuuden ja siitä aiheutuvien kustannusten jakamiseksi tieosakkaiden kesken.

Uuden tien rakentaminen

Uuden metsätien tekemisen tuki on eteläisessä Suomessa 30 prosenttia, keskisessä Suomessa 40 prosenttia ja pohjoisessa Suomessa 50 prosenttia uuden metsätien tekemisestä aiheutuneista hyväksyttävistä, kohtuullisista kustannuksista. Silloin kun uuden tien tekeminen sisältää sillan rakentamisen, voidaan sillan suunnittelu-, työ- ja tarvikekustannuksiin myönnettävän tuen määrää korottaa kymmenellä prosenttiyksiköllä.

Uuden metsätien kuljetuksista yli puolet tulee olla metsätalouden edellyttämiä kuljetuksia. Metsätalouden kuljetusten osuus määritetään samojen periaatteiden mukaisesti kuin niiden osuus määritetään tietoimituksessa tienpitovelvollisuuden ja siitä aiheutuvien kustannusten jakamiseksi tieosakkaiden kesken. Uuden metsätien päällysrakenteen leveyden tulee olla leveydeltään vähintään 4,0 metriä.

Tietoa Alueellisista yksityistiepäivistä v. 2023

Suomen Tieyhdistys järjestää Alueelliset yksityistiepäivät talvella 2023 13 paikkakunnalla.

Ohjelmassa on jälleen runsaasti luentoja ajankohtaisista yksityistieasioista mm. ennakkotietoa kesällä julkaistavasta uudesta yksiköintisuosituksesta, yksityisteiden siltojen ja merkittävimpien yksityisteiden kuntokartoituksesta ja valtion perusparannushankkeisiin myöntämistä ennätyksellisen hyvistä avustuksista. Päivän päätteeksi aina mielenkiintoinen kyselyosio.

Osallistumismaksu 105 € (sis. alv 24%) jäsenhinta 89,00 € (sis. alv 24%). Hinta sisältää luennot tapahtumapaikalla, aineiston, aamukahvin, lounaan ja näyttelyn.

Tarkempi ohjelma ja ilmoittautuminen:

https://www.tieyhdistys.fi/tapahtumat/alueelliset-yksityistiepaivat-2023/

 

 

Tietoa tarjolla yksityistieasioista kiinnostuneille

Suomen metsäkeskus järjestää yksityistieaiheisia koulutuksia verkkoluentoina ja maastoretkeilyjen muodossa.

Alla olevista linkeistä löydät ajankohtaiset yksityistieaiheiset koulutustilaisuudet ja voit ilmoittautua tilaisuuksiin mukaan:

Yksityisteiden siltojen kunto ja parantamistarpeet Kymenlaaksossa ja Etelä-Karjalassa -webinaari

Yksityis- ja metsäteiden perusparantamisen rahoitusmahdollisuudet-webinaari

Puusilta – Järki- vai arvovalinta? -webinaari

Yksityistiet ja tietoimitus -webinaari

 

Tervetuloa mukaan!

TIESIT-hankkeesta teiden ja siltojen kuntotietoa

Suomen metsäkeskus käynnisti elokuussa mittavan työn, jossa kartoitetaan Suomen yksityisteiden ja niiden siltojen kuntoa, selvitetään energiapuuterminaalien tilanne ja tarve, sekä kannustetaan tiekuntia teiden perusparannukseen ja kunnossapitoon. Tavoitteena on tuottaa sähköistä kuntotietoa teistä ja silloista muun muassa tiekuntien ja tienkäyttäjien tarpeita varten.

TIESIT- hankkeen yksi tärkeimmistä tavoitteista on tuottaa sähköistä kuntotietoa keskeisen yksityistieverkon ja sillä olevien siltojen kunnosta.  Kartoitettavia yksityisteitä maassamme on noin 200 000 kilometriä ja siltoja noin 6 500 kappaletta. Laajojen kuntokartoitusten lisäksi TIESIT-hankkeessa kannustetaan tiekuntia yksityisteiden perusparannukseen ja kunnossapitoon sekä tuotetaan tietoa koulutuksen ja neuvonnan tueksi.

Tiekunnille tuotettava kuntotieto on arvokasta muun muassa päätettäessä perusparannushankkeen käynnistämisestä tai sillan uusimisesta. Tiedolle on kysyntää ja tarvetta myös yksityistiepalveluja tuottavien yritysten ja hankkeita rahoittavien tahojen kohdalla. Aloitamme julkaisemaan siltoihin liittyvää kuntotietoa Tienhoito.fi -palvelussa vuoden 2023 aikana.

Voit seurata TIESIT- hankkeen etenemistä osoitteessa:

https://www.metsakeskus.fi/fi/hankkeet/tiesit-puu-ja-energiahuollon-turvaaminen

Kuva Sonkakivalon metsätien Sonkakosken sillasta.            Kuva perusparannetusta metsätiestä.

 

VALTION ELI ELY-KESKUSTEN MYÖNTÄMIIN YKSITYISTIEAVUSTUKSIIN ROIMA KOROTUS 1.1.2023

Teksti: Suomen tieyhdistyksen uutiskirje

Yksityistieasetuksen muutos vahvistettiin 8.12. 2022 ja samalla varmistui merkittävä korotus valtiolta haettaviin yksityistieavustuksiin.

Yleisin avustus eli tien perusparannuksiin myönnettävä avustus nousi peräti 20 %-yksikköä siten, että valtionavustus kattaa 70 % hankkeen tukikelpoisista kuluista.

Valtionavustuksen enimmäismäärät nousevat seuraavasti:

– tavanomaiset tien parantamiskohteet 50 % → 70 %

– merkittävimmät siltakohteet 75 % → 85 %

– luonnonolosuhteiden aiheuttamat yllättävät korjauskohteet 75 % → 85 %

– lauttapaikka ja vuosittain purettava silta 80 % → 85 %, vähintään 80 %

– talvitie 65 % → 70 %

Lisäksi moni kunta avustaa alueellaan olevia tiekuntia vielä valtionavustuksen päälle. Näihin avustuksiin ei tullut muutosta, mutta kunnat päättävät niistä itsenäisesti.

Korotetut avustukset ovat tällä erää voimassa 3 vuotta eli niiden mukaisia avustuksia on haettava viimeistään vuoden 2025 loppuun mennessä.

Rahoitustilanne on tällä hetkellä poikkeuksellisen hyvä ja ensi vuonna jaossa on 23 miljoonaa euroa sekä sen päälle vielä 44 miljoonaa euroa kahdelta edelliseltä vuodelta siirtyvää jakamatta jäänyttä avustusta.

Avustusta haetaan alueellisesta ELY-keskuksesta ja sitä on haettava ennen perusparannustöiden aloittamista.

Suomen tieyhdistys suosittaa tiekuntia kartoittamaan pikaisesti tiensä perusparannustarpeet ja ryhtymään hankkeen suunnitteluun. Näin hyvää valtionavustusta ei ole ollut tarjolla vuosikymmeniin, jos koskaan aiemmin.

Mitä tehdään syksyllä 2022 myönnettyjen avustusten kanssa?

Vuonna 2022 saapuneisiin vireillä oleviin avustushakemuksiin, joiden hankkeen osalta ei ole vielä aloitettu töitä, sovelletaan uutta asetusta. Näin vuoden 2022 suunnitellut ja haetut hankkeet pääsevät osaksi korotettuja valtionavustuksia ilman erillisiä toimia. Myönteisen tukipäätöksen saaneiden tiekuntien, jotka eivät ole vielä aloittaneet rakennustöitä, on hyvä olla yhteydessä päätöksen tehneeseen ELY-keskukseen ja varmistaa miten pääsevät korkeampien avustusprosenttien piiriin.

Suomen tieyhdistys pitää päätettyä siirtymäajan ratkaisua erinomaisena kädenojennuksena tiekuntia kohtaan.

Uusi Metka-rahoituslaki ja metsäsertifiointikriteerit edellyttävät esteellisten rumpujen korjausta

Uusiutuva metsätalouden rahoituslaki Metka ja PEFC-metsäsertifiointikriteerit edellyttävät, että rakennettava tai perusparannettava metsätie tulee olla kalan kulun kannalta esteetön.  Metsäkeskuksen Rumpuesteet pois -hanke auttaa metsäalan toimijoita ja tien hoitokuntien jäseniä esteellisten rumpujen inventoinnin ja rumpujen korjaamisessa tiedonvälityksen keinoin.

Tämän hetken tiedon mukaan vuonna 2023 voimaan tuleva Metka -laki korvaa Kemera-lain.  Metkan muistiossa edellytetään kaloille ja vesieläimille esteetöntä kulkua purossa metsätien rummun ohi. Syksyllä 2022 otetaan käyttöön uusitut PEFC-kriteerit. Myös uudet metsäsertifiointikriteerit edellyttävät rakennettavilta tai perusparannettavilta metsäteiltä esteetöntä kalan kulkua.

Suomen metsäkeskuksen Rumpuesteet pois -hanke on välittänyt tietoa metsäammattilaisille ja teiden hoitokuntien jäsenille webinaarein sekä tekemällä esteellisen rummun inventointilomakkeen ja sen täyttöohjeen. Lomake täyttöohjeineen, tallenteet webinaareista ja esteellisen rummun asentamisopas löytyvät hankkeen sivuilta: https://www.metsakeskus.fi/fi/hankkeet/rumpuesteet-pois.

 Rumpuinventointien tekeminen ja rumpujen rakentamis-/ kunnostamisohjeiden käyttöönotto heti on suositeltavaa esteettömien rumpurakenteiden suunnittelussa ja rakentamisessa.

Kutsu maastopäivään

Kesällä 2022 hanke järjestää maastopäiviä rumpujen esteellisyyden inventoinnista ja korjauksesta metsäammattilaisille ja tiehoitokunnille Pudasjärvellä ja Pyhännällä.  Tilaisuudet ovat maksuttomia.  Voit ilmoittautua tilaisuuteen hankkeen sivuilta.

Irmeli Ruokanen

Projektipäällikkö

puh. 0400-286 030

Rumpuesteet  pois -hanke

TeMePa Infra Oy ostaa Otso Metsäpalvelut Oy:n konkurssipesän yksityisteiden ja luonnonhoitohankkeiden projektikannan

TeMePa Infra Oy ja OTSO Metsäpalvelut Oy:n konkurssipesä ovat 23.12.2021 allekirjoittaneet kauppakirjan OTSO Metsäpalvelut Oy:n hallinnoimasta yksityisteiden ja luonnonhoitohankkeiden projektikannasta koskien niihin liittyvää suunnittelu-, valvonta- ja rakennuspalveluita. Hankekanta sisältää yksityistie-, ojitus- ympäristönsuojelu- ja metsänhoitohankkeita, joita OTSO Metsäpalvelut Oy on ennen sen konkurssiin asettamista hallinnoinut. Samassa kaupassa on myyty siirtyviin hankkeisiin kohdistuvat vaihto-omaisuuserät.

Kaikkien osapuolten yhteisenä tavoitteena on, että mahdollisimman monessa tapauksessa hankkeet saadaan toteutettua suunnitellusti loppuun ja maksettujen tukien takaisinperintään ei tarvitse ryhtyä. Kauppa on tullut ehtojensa mukaan voimaan 13.1.2022.

TeMePa Infra Oy:n ja hankkeiden asiamiesten käymien keskustelujen myötä sovitaan hankkeiden jatkosta ja siirrosta TeMePa Infra Oy:lle. Siirrot toteutetaan hyvässä yhteistyössä TeMePa Infra Oy:n, hankkeiden asiamiesten ja OTSO Metsäpalvelut Oy:n konkurssihallinnon kesken sekä tukien myöntäjän Suomen metsäkeskuksen ohjeistuksen mukaisesti. Kaikkien osapuolten yhteisenä tavoitteena on, että mahdollisimman monessa tapauksessa hanke saadaan toteutettua suunnitellusti loppuun ja maksettujen tukien takaisinperintään ei tarvitse ryhtyä.

OTSO Metsäpalvelut Oy:n konkurssipesä on myynyt tiekuntien hallintopalvelut

Tiekuntien hallintopalveluita koskevan projektikannan kauppa

Konkurssihallinto on aiemmin tiedottanut yrittävänsä löytää OTSO:n tuottamalle tiekuntien hallintopalvelulle jatkajaa. Konkurssipesä on 1.12.2021 allekirjoittanut kauppakirjan tiekuntien hallintopalveluita koskevan projektikannan kaupasta Suomen Tieverkko Oy:n kanssa. Kauppa on tullut ehtojensa mukaan voimaan 1.12.2021.

Kaupan johdosta OTSO Metsäpalvelu Oy:n konkurssipesä on myynyt Suomen Tieverkko Oy:lle OTSO Metsäpalvelut Oy:n tiekuntien hallintopalveluiden sopimuskannan, jonka pohjalta Suomen Tieverkko tulee kontaktoimaan ja laatimaan OTSO:n tiekuntien hallintopalveluasiakkaille esityksen tiekunnan hallintopalveluiden jatkamiseksi.

Konkurssipesän hallussa ollut ja Tampereelle siirretty tiekuntien hallintomateriaali tulee siirtymään Suomen Tieverkko Oy:n haltuun ja jatkossa materiaalia koskevat kysymykset voidaan esittää suoraan Suomen Tieverkko Oy:lle heidän erikseen ohjeistamallaan tavalla. Mikäli aineistojen noutamisesta on jo aiemmin sovittu konkurssipesän kanssa, voidaan aineistot kuitenkin noutaa vielä sovitulla tavalla.

Suomen Tieverkko Oy:n tiedote tiekunnille

Suomen Tieverkko Oy arvostaa OTSO Metsäpalvelu Oy:n tekemää työtä tiekuntien hallintopalveluiden tarjoajana ja haluaa tämän kaupan myötä olla jatkamassa sekä kehittämässä yksityisteille tarjolla olevia hallintopalveluita tulevaisuudessa.

Yrityksenä Suomen Tieverkko Oy tunnetaan paremmin yksityisteiden hallinnointiin kehitettävästä Tievahti-verkkopalvelusta, jonka yhteyteen kaupan pohjalta lähiviikkoina käynnistyvä tiekuntien hallintopalvelu myös tuodaan.

Kaupan myötä käynnistämme toimet tiekuntien hallintopalvelun jatkamiseksi mahdollisimman nopealla aikataululla. Pyrimme lähiviikkoina kontaktoimaan tiekuntia suoraan jatkotoimenpiteistä. Kontaktoinnin yhteydessä päätetään myös tiekunnan hallintomateriaalin käsittelystä. Siihen asti pyydämme tiekunnilta kuitenkin vielä kärsivällisyyttä asiassa.

Tiedotamme jatkossa kauppaan liittyvistä asioista lisää verkkosivuillamme (www.tievahti.fi). Verkkosivuilta löydät myös lisätietoa Suomen Tieverkko Oy:stä yrityksenä sekä yhteystiedot yhteydenottoa varten.

Metsätie tarvitsee säännöllistä kunnossapitoa

Suomen metsäkeskus on tarkastanut metsäteitä, joiden rakentamiseen tai perusparannukseen on käytetty valtion kemera-tukea. Metsäteiden kunnossapitotyöt on tehty kohtuullisen hyvin koko maassa. 

Suomen metsäkeskus on tarkastanut tänä vuonna vajaa 10 vuotta sitten rakennettujen tai perusparannettujen metsäteiden kuntoa. Tarkastetuista metsäteistä reilu 60 prosenttia täytti metsätieohjeiden vaatimukset. Välittömiä kunnossapitotöitä on tarvetta tehdä noin joka kuudennella tiekilometrillä.

Metsätien rakentaminen tai perusparannus sitoo huomattavan paljon rahaa. Jos kunnossapidosta laistetaan, valuvat investoinnin hyödyt hukkaan, sanoo rahoitus- ja tarkastuspäällikkö Ari Nikkola Suomen metsäkeskuksesta.

Kunnossapito kannattaa 

Kemera-rahoitusta saaneiden metsäautoteiden kunnossapitoa valvotaan satunnaisotannalla. Tänä vuonna Metsäkeskus tarkasti yhteensä 431 kilometriä metsäteitä eri puolilla Suomea.

Tarkastuksissa nousi esiin kaksi keskeistä metsätien kunnossapitotyötä, jotka jäävät usein tekemättä. Tien vuosittainen lanaus unohtuu liian usein, ja myös heinän ja vesakon niitto jää tekemättä riittävän ajoissa. Kun nämä muistettaisiin tehdä, olisi metsäteiden kunto jo hyvällä mallilla, sanoo metsäteiden johtava asiantuntija Mika Nousiainen Suomen metsäkeskuksesta.

Metsätien rakentaminen tai perusparannus on tieosakkaille suuri rahallinen panostus, jota ei kannata mitätöidä tien huonolla kunnossapidolla. Tiekunnan aktiivisuus säännöllisine kokouksineen antaa suuntaa myös tien hyvälle kunnossapidolle.

Reunapalle pitää tierungon märkänä 

Tien hyvällä kunnossapidolla voidaan siirtää järeää tien perusparannusta kauemmaksi tulevaisuuteen. Tärkeintä on pitää tien rungon kuivatus kunnossa.  Tien reunapalteen poistaminen esimerkiksi lanaamalla on oiva lääke tierungon kuivatuksessa, sanoo Nousiainen Metsäkeskuksesta.

Lisätietoja:   
Mika Nousiainen
metsäteiden johtava asiantuntija
Suomen metsäkeskus
p. 050 372 6641
mika.nousiainen(at)metsakeskus.fi

Ari Nikkola
rahoitus- ja tarkastuspäällikkö
Suomen metsäkeskus
p. 040 062 6492
ari.nikkola(at)metsakeskus.fi

Metsäkeskuksen tehtävänä on edistää metsätaloutta ja alan elinkeinoja ja neuvoa metsänomistajia metsien ja metsäluonnon hoidossa sekä hyödyntämisessä. Metsäkeskus myös kerää ja jakaa tietoa Suomen metsistä sekä valvoo metsälainsäädännön noudattamista. Metsäkeskuksen toimintaa ohjaa ja valvoo maa- ja metsätalousministeriö. 

VeiTa Tekniikka Oy on ostanut OTSO Metsäpalvelut Oy:n siltaliiketoiminnan

OTSO Metsäpalvelut Oy:n konkurssipesä on myynyt 29.10.2021 täytäntöön pannulla liiketoimintakaupalla OTSO Metsäpalvelut Oy:n siltaliiketoiminnan ELY-keskusrahoitteisten siltaprojektien osalta VeiTa Tekniikka Oy:lle. Liiketoimintakaupan myötä OTSO Metsäpalvelut Oy:n konkurssimenettelyn alkamiseen 11.10.2021 saakka hoitama siltaliiketoiminnan suunnittelu-, rakennuttamis- ja valvontatyön projektikanta mukaan lukien projektien toteutuksesta vastanneet silta-asiantuntijat Veikko Heikkinen ja Petri Repola siirtyvät VeiTa Tekniikka Oy:n toteutusvastuulle.

Tämä oli yksityisteiden tiekuntien kannalta hyvä ratkaisu, sillä tutut henkilöt hoitavat keskeneräiset hankkeet loppuun ja ottavat myös uusia yksityisteiden siltahankkeita hoidettavakseen koko maan alueelta. Lisätietoja antaa Veikko Heikkinen p. 045 2769730.