Uutiset

Tienhoidon teematilaisuudet 19.4. ja 21.4. 2021

Puun tiet digiaikaan hankkeet järjestävät kaksi teematilaisuutta ammattimaisesta tienhoidosta Teams-tilaisuuksina huhtikuussa (sulanmaan aikainen tienhoito sekä talviaikainen tienhoito) tiekunnille ja tienhoitopalveluja tarjoaville yrityksille. Tilaisuuksien ideana on saada riittävän ammattimaista tienhoitokalustoa myös niille teille, jotka eivät ole kuntien tai kaupunkien hoidon piirissä.

Voisiko vuokraustoiminnan avulla löytyä ko. ongelmaan ratkaisua – etenkin järeämmän ja hankintahinnaltaan arvokkaamman kaluston osalta?

Teams-tilaisuudet ovat:

Ma 19.4.2021 Sulanmaan aikainen tienhoito ammattimaisella kalustolla

Ke 21.4.2021 Talviaikainen tienhoito ammattimaisella kalustolla

Tilaisuuksiin on ennakkoilmoittautuminen, voit ilmoittautua oheisista linkeistä:

https://www.lyyti.fi/reg/Sulanmaan_aikainen_tienhoito_ammattimaisella_kalustolla_webinaari_6303

https://www.lyyti.fi/reg/Talviaikainen_tienhoito_ammattimaisella_kalustolla_webinaari_2661

Lisätietoja:

Markus Ekdahl

Puun tiet digiaikaan PP-KA

040 748 4201

markus.ekdahl@metsakeskus.fi

Taito Kemppe

Puun tiet digiaikaan Lapissa hanke

0400 -184 982

taito.kemppe@metsakeskus.fi

Yksityistielain 58 §:n muutos

Eduskunta on hyväksynyt ja presidentti vahvistanut 12.3.2021 yksityistielain 58 §:n muutoksen, jossa etäkokouksen järjestäminen mahdollistetaan myös toimitsijamiehen tai hoitokunnan päätöksellä, ilman erillistä tiekunnan kokouksen päätöstä tai merkintää sähköisen kokouksen mahdollisuudesta tiekunnan sääntöihin.

Kokouskutsun liitteeksi tulee laittaa ohjeet kokoukseen osallistumisesta etäyhteydellä. Lähtökohtaisesti kaikille tiekunnan osakkaille luodaan mahdollisuudet osallistua kokoukseen joko etäyhteydellä tai fyysisesti läsnä olemalla.

Koronapandemiaan liittyvät kokoontumisrajoitukset voivat vaihdella henkilömäärien osalta eri alueilla fyysisiin kokouksiin osallistuttaessa. Mikäli sähköisen tiekokouksen järjestäminen on uutta ja järjestelyissä ilmenee haasteita, Puun tiet digiaikaan hankkeet ovat järjestäneet aiheeseen liittyviä koulutustapahtumia, joista saa hankkeilta lisätietoa sekä opastusaineistoa.

Lisätietoa ja yhteystiedot Puun tiet digiaikaan hankkeista alla olevien linkkien kautta:

https://www.metsakeskus.fi/puun-tiet-digiaikaan

https://www.metsakeskus.fi/puun-tiet-digiaikaan-lapissa

 

Yksityistiestudio -webinaari 26.3.2021

Yksityistiestudiossa ratkotaan yksityistiekysymyksiä, jotka murehduttavat tiekuntia ympäri Suomen, käydään läpi seikkaperäisesti esimerkkitapauksia ja
vastataan osallistujien ennakkoon lähettämiin kysymyksiin.  Tilaisuuden järjestävät yhteistyössä Suomen Tieyhdistys ry ja MTK ry.

Ilmoittautuminen ja tarkempi ohjelma

Kemera-laki sai jatkoaikaa vuoden 2023 loppuun

Kemera-lain kolmen vuoden jatkoaika vahvistettiin 11.12.2020, ja laki on voimassa enintään vuoden 2023 loppuun. Lain jatko tarkoittaa sitä, että Kemera-hakemusten käsittely jatkuu Metsäkeskuksessa tavalliseen tapaan vuodenvaihteessa ja siitä eteenpäin. Ilman lain jatkamista Kemera-tukien myöntäminen olisi päättynyt vuoden lopussa.

Kemera-lakiin ei tule vuodenvaihteessa muutoksia. Lain voimassaolon jatkuessa voidaan kuitenkin suometsä-, metsätie- ja terveyslannoitushankkeille yleensä myöntää pitempi toteutusaika kuin tämän vuoden puolella hyväksyttäville hankkeille.

Kemeran korvaavan kannustinjärjestelmän valmistelu jatkuu

Kemera-lain jatkaminen on tarpeen, koska metsätaloutta koskevien valtiontukisääntöjen uudistamistyö on viivästynyt Euroopan unionissa. Lain voimassaolon jatkaminen mahdollistaa uuden metsätalouden kannustejärjestelmän valmistelun tulevien valtiontukisääntöjen pohjalta. Uusi kannustinjärjestelmä on tarkoitus ottaa käyttöön mahdollisimman pian. Uusi kannustejärjestelmä tulee korvaamaan Kemeran.

Maa- ja metsätalousministeriön tiedote: Metsätalouden Kemera-tukilaille vahvistettiin jatkoaika – Maa- ja metsätalousministeriö – Maa- ja metsätalousministeriö (mmm.fi)

Kemera-hankkeiden toteutusajat

Yksityistiekurssi verkkokurssina Tampereen seudun työväenopiston kanssa

Pirkanmaan metsälogistiikka -hanke järjestää yhteistyössä Tampereen seudun työväenopiston kanssa kolmen illan yksityistiekurssin 24.3.-7.4.2021.
Opetus toteutetaan koronatilanteen vuoksi verkkokurssina keskiviikkoiltoina klo 18.30 – 21.00. Aiheina ovat mm. yksityistielaki, tieyksiköinti ja kokousmenettely
sekä tien kunnossapito ja parantamishankkeiden rahoitus.
Lisätietojen antajana kurssista toimii Jarmo Lepola Suomen metsäkeskuksesta
050 309 3277, jarmo.lepola@metsakeskus.fi.

Ilmoittautuminen Tampereen seudun työväenopistoon. Kurssimaksu 24 € maksetaan työväenopistoon ilmoittautumisen yhteydessä.

 

Tervetuloa!

Soratiet kuntoon syksyllä.

Sorateiden  kunnossapito on nyt ajankohtaista

Yksityistiet vaativat säännöllistä kunnossapitoa. Tien kunnossapidosta hyötyvät niin tieosakkaat kuin metsätalousyrittäjätkin.  Syksyn keskeisimpiä töitä ovat lisämurskeen ajo ja tien lanaus .

Pirkanmaalla yksityistieverkostoa on yli 12000 km ja lähes koko verkosto on sorapintaista. Tienpitokustannukset vaihtelevat paljon. Niihin vaikuttavat monet tekijät kuten liikennemäärä- ja laatu, tien kunto sekä tehdäänkö talvihoitoa vai ei. Vaihteluväli on parista sadasta eurosta 2000 €:oon tiekilometriä kohden. Yhteiskunnan tuki yksityistieverkoston ylläpidossa on erittäin tärkeää. Monella yksityistiellä muiden kuin tieosakkaiden tienäyttö saattaa olla yhtä merkittävää kuin tienpidon maksavien tieosakkaiden.

Syksyn tärkeimpiä töitä tiekunnissa ovat yleensä sorateiden lanaus ja lisämurskeen ajo. Lisämurskeiden ajo ja tilaus kannattaa suunnitella hyvissä ajoin. Työ kannattaa myös kilpailuttaa, jos on kyse isommasta hankkeesta.

  • Mitään pakkoa kilpailutukselle ei ole, mutta tieosakkaat luonnollisesti haluavat, että tienhoitotyöt tehdään kustannustehokkaasti. Tärkeää on kuitenkin huomioida myös se, että murske on laadukasta, toimitus toteutetaan sovittuna ajankohtana ja murske ajetaan oikeisiin paikkoihin, kommentoi projektipäällikkö Teuvo Taura Suomen metsäkeskuksesta.
  • Kunnan avustusta tienpitoon saavat yksityistiet pidetään pääsääntöisesti hyvässä kunnossa. Näillä teillä on säännöllistä päivittäistä liikennettä, joten kiinnostus tien kuntoa kohtaan on suuri.
  • Sen sijaan valitettavan monen metsätien kohdalla tilanne on toinen. Säännöllinen hoito helposti unohtuu ja kustannuksetkin halutaan minimoida. Sen seurauksen tien kantavuus heikkenee, eikä tie kestä vaurioitumatta varsinkaan raskaampia kuljetuksia. Kun vielä kelirikkokelejä on kevään lisäksi paljon myös syksyllä ja jopa talvellakin, tiestö on lujilla. Säännöllinen tienhoito tulee kuitenkin loppujen lopuksi edullisemmaksi kuin korjata tiehen tulevia vaurioita. Myös myytävät leimikot kiinnostavat ostajia paremmin, kun puut saa kuljetettua metsästä sahalle myös huonomman kelin aikana.

Tien käytön laatu vaikuttaa murskeen valintaan

Vilkkaammin liikennöidylle yksityistielle ajetaan yleensä hieman pienempää (0-11 tai 0-16 mm.) lisämursketta. Murske kannattaa ajaa tielle silloin, kun tienpinta on kostea. Kuivaan ja kovaan tienpintaa lisämurske ei tartu ja riskinä on, että osa siitä kulkeutuu tien reunoille ja ojiin. Lisämurskeen ajolla pidetään murskemäärä tiessä riittävän suurena, jotta tien pystyy lanaamaan oikeaan muotoon. Kun tien pinta on keskeltä korkeampi kuin reunoilta, sadevedet valuvat sivuojiin eikä tienpintaan synny kuoppia.

Yksityisteillä, joissa päivittäinen henkilöautoliikenne on vähäisempää, mutta kantavuutta tarvitaan lisää, kannattaa yleensä ajaa hieman kookkaampaa (0-31 mm.) mursketta. Jos tielle on syntynyt pahempia uria eli kantavuus on selkeästi puutteellinen, kannattaa ajaa vielä karkeampaa (0-51 mm.) mursketta. Tällaisia teitä ovat yleensä metsätiet. Jos mursketta ajetaan kantavuuden lisäämiseksi, kannattaa se tehdä kuivaan aikaan, jotta tietä ei vaurioiteta lisää.

Selkeillä ohjeilla hyvään lopputulokseen

Mursketoimittajalle kannattaa antaa kirjalliset ohjeet mitä ja mihin lisämurskeita ajetaan. Kohteet on hyvä piirtää karttaan ja tarvittaessa merkitä maastoon. Ohjeeseen kirjataan mitä kokoa mihinkin kohteeseen ajetaan sekä kerrosvahvuus, varsinkin karkeissa murskeissa. Jotta kantavuutta saadaan lisää, pitää kerrosvahvuutta olla tuplasti raekokoon nähden. Esimerkiksi 0-31 mm mursketta ajetaan väh. 6 cm:n kerros. Hienompaa kulutuskerrosta lisättäessä voidaan ajaa ohuempaa kerrosta.

Tärkeää on, että murske ehtii tiivistymään tienpintaan ennen talven tuloa ja ensimmäisiä lumen aurauksia.
Siksi työtä ei kannata jättää viime hetkelle myöhäiseen syksyyn. Tilaus kannattaa tehdä siis hyvissä ajoin ja merkitä toimitusehtoihin maininta ”sopivista keleistä ”. Asiansa osaava mursketoimittaja osaa kyllä ajoittaa työn oikeaan ajankohtaan, kunhan on saanut hyvät ohjeet.

Jos tien kantavuus ei ole kunnossa, ensimmäiseksi kannattaa laittaa vesitalous kuntoon. Märkä tierunko kantaa huonosti. Jos kantavuuspuutteita on pitkällä matkalla, kannattaa selvittää perusparantamisvaihto-ehto ja siihen saatavat rahoitukset. Kemera-tukia(https://www.metsakeskus.fi/tuki-metsateihin) myöntää Metsäkeskus ja yksityistieavustuksia (https://www.ely-keskus.fi/web/ely/yksityisteiden-parantamisen-avustaminen) ELY-keskus.

 

 

 

Kemera -rahoitteinen perusparannushanke on edullinen tapa kunnostaa metsätie.

Perusparannushankkeen kustannuksista vain kolmasosa jää metsänomistajan ja pellonomistajan nettokustannukseksi. Näin on silloin, kun tieosakas on tukikelpoinen ja alv-rekisterissä sekä pääsee vähentämään maksettavaksi jääneen osuuden metsä- tai maatalousverotuksessa. Tukikelpoisia ovat yksityiset kiinteistön omistajat, yhtymät, kuolinpesät ja yhteismetsät. Tarkemmin tukiehdot voi lukea Metsäkeskuksen verkkosivuilta .

Tiekunta voi nyt tienhoito.fi sivuilla olevan laskurin avulla laskea alustavat kiinteistökohtaiset kustannukset, jos tiekunnalla on olemassa ajan tasalla olevat yksiköt. Laskurin löytää tienhoito.fi sivuston TIETOA-välilehdeltä. Laskurilla voi myös vertailla kemera-hankkeen ja tiekunnan omana työnä tehtävän kunnostamisen kustannuseroja tilakohtaisesti. Laskurissa on kaksi eri taulukkoa, mihin oman tiekunnan tietoja syötetään. Lisäksi kolmessa eri taulukossa on ohjeita, jotka kannattaa lukea ennen taulukon käyttöä.

 

Y-tunnus tiekunnalle?

Verottaja on keskeyttänyt Y-tunnusten myöntämisen tiekunnille, ellei siihen ole verotuksellista perustetta. Siksi sivustolla ollut tiedote Y-tunnuksen hakemisesta on poistettu, samoin malli Y1-lomakkeen täyttämisestä.

Mikäli pankki vaatii tiekuntaa hakemaan Y-tunnusta eikä tunnukselle tiekunnan käsityksen mukaan ole verotuksellista perustetta, tiekunnan kannattaa varmistaa asia omasta pankistaan.

 

Tiemaksujen perintä.

Yksityistien tiekunnan tiemaksut ovat yksityistielain 42 §:n mukaan suoraan ulosottokelpoisia, samoin korko ja perintäkulut. Perintä käynnistetään täyttämällä ulosottohakemuslomake suoraan ulosottokelpoisesta saatavasta. Suoraan ulosottokelpoisten saatavien ulosottoa voi hakea myös sähköisten asiointipalvelujen kautta sen jälkeen, kun hakija on rekisteröitynyt web -hakijaksi.

Ulosottohakemus lähetetään ulosottovirastoon.

Ulosottohakemuksen liitteeksi tarvitaan tiekunnan kokouspöytäkirja ja maksuunpanoluettelo, mihin saatava perustuu. Lisäksi tarvitaan myös lainvoimaisuustodistus, joka saadaan käräjäoikeudesta. Lainvoimaisuustodistus maksaa 31 €. Pyyntö lainvoimaisuustodistuksesta on helpointa tehdä sähköpostilla. Tiekunnan kokouspöytäkirja lähetetään pdf -tiedostona kyseisen alueen käräjäoikeuteen (esim. kanta-hame.ko@oikeus.fi) valitusajan päätyttyä (3 kk). Viestiin laitetaan lisäksi laskutusosoite. Käräjäoikeus palauttaa kokouspöytäkirjan lainvoimaisuusleimalla varustettuna, mikäli kokouksesta ei ole nostettu moitekannetta.

Ulosottosaataviin kannattaa kirjata tiemaksun lisäksi korko, lainvoimaisuustodistusmaksu 31 € ja perintäkulua 20 €.