Uutiset

Kemera-laki sai jatkoaikaa vuoden 2023 loppuun

Kemera-lain kolmen vuoden jatkoaika vahvistettiin 11.12.2020, ja laki on voimassa enintään vuoden 2023 loppuun. Lain jatko tarkoittaa sitä, että Kemera-hakemusten käsittely jatkuu Metsäkeskuksessa tavalliseen tapaan vuodenvaihteessa ja siitä eteenpäin. Ilman lain jatkamista Kemera-tukien myöntäminen olisi päättynyt vuoden lopussa.

Kemera-lakiin ei tule vuodenvaihteessa muutoksia. Lain voimassaolon jatkuessa voidaan kuitenkin suometsä-, metsätie- ja terveyslannoitushankkeille yleensä myöntää pitempi toteutusaika kuin tämän vuoden puolella hyväksyttäville hankkeille.

Kemeran korvaavan kannustinjärjestelmän valmistelu jatkuu

Kemera-lain jatkaminen on tarpeen, koska metsätaloutta koskevien valtiontukisääntöjen uudistamistyö on viivästynyt Euroopan unionissa. Lain voimassaolon jatkaminen mahdollistaa uuden metsätalouden kannustejärjestelmän valmistelun tulevien valtiontukisääntöjen pohjalta. Uusi kannustinjärjestelmä on tarkoitus ottaa käyttöön mahdollisimman pian. Uusi kannustejärjestelmä tulee korvaamaan Kemeran.

Maa- ja metsätalousministeriön tiedote: Metsätalouden Kemera-tukilaille vahvistettiin jatkoaika – Maa- ja metsätalousministeriö – Maa- ja metsätalousministeriö (mmm.fi)

Kemera-hankkeiden toteutusajat

Yksityistiekurssi Tampereen seudun työväenopistossa

Pirkanmaan metsälogistiikka -hanke järjestää yhteistyössä Tampereen seudun työväenopiston kanssa kolmen illan yksityistiekurssin 10.3.- 24.3.2021.
Opetus tapahtuu Ylöjärvellä koulutuskeskus Valon auditoriossa keskiviikkoiltoina klo 18.30 – 21.00. Aiheina ovat mm. yksityistielaki, tieyksiköinti ja kokousmenettely
sekä tien kunnossapito ja parantamishankkeiden rahoitus.
Lisätietojen antajana kurssista toimii Jarmo Lepola Suomen metsäkeskuksesta
050 309 3277, jarmo.lepola@metsakeskus.fi.

Ilmoittautuminen tästä Tampereen seudun työväenopistoon. Kurssimaksu 24 € maksetaan työväenopistoon ilmoittautumisen yhteydessä.

 

Tervetuloa!

Yksityistieasiaa Webinaareissa

Suomen metsäkeskuksen hallinnoimat yksityisteiden maakunnalliset kehittämishankkeet järjestävät tiekuntien osakkaille ja vastuuhenkilöille webinaareja yksityisteiden hallintoon ja hoitoon liittyvistä useista eri aihealueista. Tarkemmin koulutustarjontaan pääsee tutustumaan metsäkeskuksen verkkosivuilla.
Koulutustarjonta päivitetään koulutuskalenteriin tammikuun alkupuolella.

Tieisännöinti sujuvoittaa yksityistien hoitoa

Tieisännöitsijät Tapio Kahilaniemi ja Tomi Vähä-Kouvola huolehtivat tiekunnan yhteystiedot ajan tasalle, hakevat avustuksia ja järjestävät kokouksia. Palveluammattilaisen tärkein taito on tulla ihmisten kanssa toimeen.

 

 

Lue Metsään-lehden artikkeli tieisännöinnistä tästä .

Soratiet kuntoon syksyllä.

Sorateiden  kunnossapito on nyt ajankohtaista

Yksityistiet vaativat säännöllistä kunnossapitoa. Tien kunnossapidosta hyötyvät niin tieosakkaat kuin metsätalousyrittäjätkin.  Syksyn keskeisimpiä töitä ovat lisämurskeen ajo ja tien lanaus .

Pirkanmaalla yksityistieverkostoa on yli 12000 km ja lähes koko verkosto on sorapintaista. Tienpitokustannukset vaihtelevat paljon. Niihin vaikuttavat monet tekijät kuten liikennemäärä- ja laatu, tien kunto sekä tehdäänkö talvihoitoa vai ei. Vaihteluväli on parista sadasta eurosta 2000 €:oon tiekilometriä kohden. Yhteiskunnan tuki yksityistieverkoston ylläpidossa on erittäin tärkeää. Monella yksityistiellä muiden kuin tieosakkaiden tienäyttö saattaa olla yhtä merkittävää kuin tienpidon maksavien tieosakkaiden.

Syksyn tärkeimpiä töitä tiekunnissa ovat yleensä sorateiden lanaus ja lisämurskeen ajo. Lisämurskeiden ajo ja tilaus kannattaa suunnitella hyvissä ajoin. Työ kannattaa myös kilpailuttaa, jos on kyse isommasta hankkeesta.

  • Mitään pakkoa kilpailutukselle ei ole, mutta tieosakkaat luonnollisesti haluavat, että tienhoitotyöt tehdään kustannustehokkaasti. Tärkeää on kuitenkin huomioida myös se, että murske on laadukasta, toimitus toteutetaan sovittuna ajankohtana ja murske ajetaan oikeisiin paikkoihin, kommentoi projektipäällikkö Teuvo Taura Suomen metsäkeskuksesta.
  • Kunnan avustusta tienpitoon saavat yksityistiet pidetään pääsääntöisesti hyvässä kunnossa. Näillä teillä on säännöllistä päivittäistä liikennettä, joten kiinnostus tien kuntoa kohtaan on suuri.
  • Sen sijaan valitettavan monen metsätien kohdalla tilanne on toinen. Säännöllinen hoito helposti unohtuu ja kustannuksetkin halutaan minimoida. Sen seurauksen tien kantavuus heikkenee, eikä tie kestä vaurioitumatta varsinkaan raskaampia kuljetuksia. Kun vielä kelirikkokelejä on kevään lisäksi paljon myös syksyllä ja jopa talvellakin, tiestö on lujilla. Säännöllinen tienhoito tulee kuitenkin loppujen lopuksi edullisemmaksi kuin korjata tiehen tulevia vaurioita. Myös myytävät leimikot kiinnostavat ostajia paremmin, kun puut saa kuljetettua metsästä sahalle myös huonomman kelin aikana.

Tien käytön laatu vaikuttaa murskeen valintaan

Vilkkaammin liikennöidylle yksityistielle ajetaan yleensä hieman pienempää (0-11 tai 0-16 mm.) lisämursketta. Murske kannattaa ajaa tielle silloin, kun tienpinta on kostea. Kuivaan ja kovaan tienpintaa lisämurske ei tartu ja riskinä on, että osa siitä kulkeutuu tien reunoille ja ojiin. Lisämurskeen ajolla pidetään murskemäärä tiessä riittävän suurena, jotta tien pystyy lanaamaan oikeaan muotoon. Kun tien pinta on keskeltä korkeampi kuin reunoilta, sadevedet valuvat sivuojiin eikä tienpintaan synny kuoppia.

Yksityisteillä, joissa päivittäinen henkilöautoliikenne on vähäisempää, mutta kantavuutta tarvitaan lisää, kannattaa yleensä ajaa hieman kookkaampaa (0-31 mm.) mursketta. Jos tielle on syntynyt pahempia uria eli kantavuus on selkeästi puutteellinen, kannattaa ajaa vielä karkeampaa (0-51 mm.) mursketta. Tällaisia teitä ovat yleensä metsätiet. Jos mursketta ajetaan kantavuuden lisäämiseksi, kannattaa se tehdä kuivaan aikaan, jotta tietä ei vaurioiteta lisää.

Selkeillä ohjeilla hyvään lopputulokseen

Mursketoimittajalle kannattaa antaa kirjalliset ohjeet mitä ja mihin lisämurskeita ajetaan. Kohteet on hyvä piirtää karttaan ja tarvittaessa merkitä maastoon. Ohjeeseen kirjataan mitä kokoa mihinkin kohteeseen ajetaan sekä kerrosvahvuus, varsinkin karkeissa murskeissa. Jotta kantavuutta saadaan lisää, pitää kerrosvahvuutta olla tuplasti raekokoon nähden. Esimerkiksi 0-31 mm mursketta ajetaan väh. 6 cm:n kerros. Hienompaa kulutuskerrosta lisättäessä voidaan ajaa ohuempaa kerrosta.

Tärkeää on, että murske ehtii tiivistymään tienpintaan ennen talven tuloa ja ensimmäisiä lumen aurauksia.
Siksi työtä ei kannata jättää viime hetkelle myöhäiseen syksyyn. Tilaus kannattaa tehdä siis hyvissä ajoin ja merkitä toimitusehtoihin maininta ”sopivista keleistä ”. Asiansa osaava mursketoimittaja osaa kyllä ajoittaa työn oikeaan ajankohtaan, kunhan on saanut hyvät ohjeet.

Jos tien kantavuus ei ole kunnossa, ensimmäiseksi kannattaa laittaa vesitalous kuntoon. Märkä tierunko kantaa huonosti. Jos kantavuuspuutteita on pitkällä matkalla, kannattaa selvittää perusparantamisvaihto-ehto ja siihen saatavat rahoitukset. Kemera-tukia(https://www.metsakeskus.fi/tuki-metsateihin) myöntää Metsäkeskus ja yksityistieavustuksia (https://www.ely-keskus.fi/web/ely/yksityisteiden-parantamisen-avustaminen) ELY-keskus.

 

 

 

Kemera -rahoitteinen perusparannushanke on edullinen tapa kunnostaa metsätie.

Perusparannushankkeen kustannuksista vain kolmasosa jää metsänomistajan ja pellonomistajan nettokustannukseksi. Näin on silloin, kun tieosakas on tukikelpoinen ja alv-rekisterissä sekä pääsee vähentämään maksettavaksi jääneen osuuden metsä- tai maatalousverotuksessa. Tukikelpoisia ovat yksityiset kiinteistön omistajat, yhtymät, kuolinpesät ja yhteismetsät. Tarkemmin tukiehdot voi lukea Metsäkeskuksen verkkosivuilta .

Tiekunta voi nyt tienhoito.fi sivuilla olevan laskurin avulla laskea alustavat kiinteistökohtaiset kustannukset, jos tiekunnalla on olemassa ajan tasalla olevat yksiköt. Laskurin löytää tienhoito.fi sivuston TIETOA-välilehdeltä. Laskurilla voi myös vertailla kemera-hankkeen ja tiekunnan omana työnä tehtävän kunnostamisen kustannuseroja tilakohtaisesti. Laskurissa on kaksi eri taulukkoa, mihin oman tiekunnan tietoja syötetään. Lisäksi kolmessa eri taulukossa on ohjeita, jotka kannattaa lukea ennen taulukon käyttöä.

Laskurin käytöstä voi kysyä neuvoa numerosta 0400 298652 tai teuvo.taura@metsakeskus.fi

Y-tunnus tiekunnalle?

Verottaja on keskeyttänyt Y-tunnusten myöntämisen tiekunnille, ellei siihen ole verotuksellista perustetta. Siksi sivustolla ollut tiedote Y-tunnuksen hakemisesta on poistettu, samoin malli Y1-lomakkeen täyttämisestä.

Mikäli pankki vaatii tiekuntaa hakemaan Y-tunnusta eikä tunnukselle tiekunnan käsityksen mukaan ole verotuksellista perustetta, tiekunnan kannattaa varmistaa asia omasta pankistaan.

 

Tiemaksujen perintä.

Yksityistien tiekunnan tiemaksut ovat yksityistielain 42 §:n mukaan suoraan ulosottokelpoisia, samoin korko ja perintäkulut. Perintä käynnistetään täyttämällä ulosottohakemuslomake suoraan ulosottokelpoisesta saatavasta. Suoraan ulosottokelpoisten saatavien ulosottoa voi hakea myös sähköisten asiointipalvelujen kautta sen jälkeen, kun hakija on rekisteröitynyt web -hakijaksi.

Ulosottohakemus lähetetään ulosottovirastoon.

Ulosottohakemuksen liitteeksi tarvitaan tiekunnan kokouspöytäkirja ja maksuunpanoluettelo, mihin saatava perustuu. Lisäksi tarvitaan myös lainvoimaisuustodistus, joka saadaan käräjäoikeudesta. Lainvoimaisuustodistus maksaa 31 €. Pyyntö lainvoimaisuustodistuksesta on helpointa tehdä sähköpostilla. Tiekunnan kokouspöytäkirja lähetetään pdf -tiedostona kyseisen alueen käräjäoikeuteen (esim. kanta-hame.ko@oikeus.fi) valitusajan päätyttyä (3 kk). Viestiin laitetaan lisäksi laskutusosoite. Käräjäoikeus palauttaa kokouspöytäkirjan lainvoimaisuusleimalla varustettuna, mikäli kokouksesta ei ole nostettu moitekannetta.

Ulosottosaataviin kannattaa kirjata tiemaksun lisäksi korko, lainvoimaisuustodistusmaksu 31 € ja perintäkulua 20 €.

Tiekunnan koollekutsumispykälään muutos

Yksityistielain 61 §:ään, missä säädetään tiekunnan koolle kutsumisesta, tehtiin 1.1.2020 voimaan astunut muutos. Tekstiin lisättiin seuraava lause:
Jos edellisen tiekunnan kokouksen koollekutsumisesta ja pitämisestä on kulunut viisi vuotta tai enemmän, tieosakas voi kutsua tiekunnan
kokouksen koolle siten kuin 1 momentissa säädetään.

Katso koko pykälä

 

Yksityis- ja metsäteiden parantamishankkeisiin on edelleen hyvin rahaa

Yksityisteiden tiekunnilla on nyt erittäin hyvä mahdollisuus saada yhteiskunnalta tukea sekä tiestönsä että siltojensa kunnostamiseen. ELY-keskuksen myöntämää valtionavustusta sekä Metsäkeskuksen myöntämää Kemera-tukea on runsaasti jäljellä. Myös ensi vuosi näyttää hyvältä, jopa paremmalta kuin kuluva vuosi.

Uuden yksityistielain myötä poistui valtionavustuksista vaatimus kolmesta vakituisesta asunnosta ja kilometrin käyttömatkasta viimeiselle asunnolle. Toki edelleen avustusta myönnetään ensisijaisesti yksityisteiden parannuksiin, joiden tavoitteena on turvata pysyvän asutuksen tasa-arvoista liikkumista, mutta harkinnanvaraa on nyt enemmän. Tuki parantamishankkeisiin on 50 % hyväksytyistä kustannuksista, mutta siltahankkeissa jopa 75 %. Tukea voi hakea ympäri vuoden. Tarkempaa tietoa löytyy ELY-keskuksen sivuilta.

Yksityisteille, joilla on runsaasti metsäliikennettä, on Kemera todennäköisesti parempi rahoitusvaihtoehto ja usein myös ainoa. Toki kemera-hankkeissa voi olla runsaasti myös muuta liikennettä metsäliikenteen lisäksi, kunhan metsäyksiöiden osuus on vähintään 30 %. Mikäli tämä ehto täyttyy, kannattaa olla yhteydessä kemera-hankkeita suunnittelevaan tahoon tai metsäkeskuksen tieasiantuntijaan, ja katsoa yhdessä heidän kanssaan, täyttyykö muut kemera-rahoituksen ehdot. Perusparannushankkeen tuki rahoitusvyöhykkeestä riippuen 50-60 % alv 0 % kustannuksiin. Siltoihin tuki on mahdollista saada 10 %-yksiköllä korotettuna.
Kemera -tukea saavat yksityiset kiinteistön omistajat myös siis mm. lomakiinteistöjen omistajat. Tarkempaa tietoa löytyy Metsäkeskuksen sivuilta.

Yhteiskunnan myöntäminen tukien saannin edellytyksenä on, että tiekunta on perustettu ja että tiekunta on tehnyt päätöksen tien parantamisesta ja tukien hakemisesta. Myös tiedot sekä yksityistierekisterissä että digiroadissa on oltava ajan tasalla. Myös tienhoito.fi sivustolla kannattaa pitää tiekunnan vastuuhenkilön nimi ja puhelinnumero ajan tasalla, vaikka se ei olekaan pakollista.

Teuvo Taura
Pirkanmaan metsälogistiikka -hanke