Ammattikalustoa tarvitaan yksityisteillä, löytyykö apu vuokrauksesta?

Yksityisteitä hoidetaan hyvin vaihtelevan tasoisilla laitteilla. Varsinkin heikkokuntoisilla teillä, kevyellä hoitokalustolla ei saada hyviä tuloksia ja teiden kunto voi heiketä entisestään. Pohjois-Suomen tiekunnilta ja tienhoitoyrityksiltä selvitettiin tienhoidon kalustotarpeita. Kyselyn tuloksista, tarjolla olevasta kalustosta ja toimintamalleista keskusteltiin selvityksen tehneiden Puun tiet digiaikaan hankkeiden järjestämissä webinaareissa.

Tilaisuudessa esiteltiin toimintamalli, jolla tiekohtaisten tarpeiden kokoaminen ja tilausten niputtaminen mahdollistaisi vuokrakaluston hyödyntämisen. Järeän ammattilaiskaluston hankkiminen yksittäiselle tiekunnalle tai jopa tienhoitopalveluja tuottavalle yritykselle voi muodostua liian kalliiksi. Vaihtoehtona on tarjolla myös konevuokrausta, jos kysyntää erityskalustolle esimerkiksi tiekarhuille on riittävästi.

Kysytyimmät koneet ja laitteet

Kesäaikaisen tienhoidon kysytyimpiä olivat järeät tielanat ja tienluiskien vesakon leikkaukseen soveltuva kalusto. Lähes kolmanneksella vastaajista oli tarvetta tiekarhulle ja kallistuvalla kauhalla varustetulle kaivurille.

Talviajan kalustotarpeina nousivat tärkeimmiksi kärki- ja vinoetuaurat. Myös alustateriä, polanneteriä ja tiekarhuja kaivattiin. Varsinaisten yksityisteiden jatkeena olevien penger- tai talviteiden hoitoon kaivattiin rinnetamppareita, sorkkavalsseja tai erilaisia traktori- ja kaivurikalustoja.

Kyselyyn saatiin lähes 300 vastausta, josta 76 prosenttia tieosakkailta, 11 prosenttia tienhoidosta vastaavilta yrityksiltä ja 8 prosenttia metsäalan toimijoilta.

Tilaisuuksiin toi tietoa tarjolla olevasta laitekannasta Koneunion Oy, Tapio Pirttinen Oy, Soukkio OY, FMG – Farm Machinery Group, Mense Oy, Wikar Oy Ab/Kronos

Lisätiedot:

Markus Ekdahl ja Taito Kemppe

Kevät on kunnossapidon aikaa yksityisteillä

Talven jäljiltä tie on usein huonossa kunnossa. Tie on syytä lanata ja suolata heti kun se vain on kantavuuden puolesta mahdollista. Lanaamalla tasoitetaan ajoradan kuoppia. Lanaus nopeuttaa myös tien kuivumista. Kuivuminen lisää tien kantavuutta ja lyhentää mahdollista kelirikkoa. Keväällä tien pinta on kostea ja pehmeä, jolloin lanaaminen onnistuu parhaiten ja työjälki on hyvä.  Vilkkaammat soratiet kannattaa myös suolata. Suolaus eli pölynsidonta sitoo tien pinnan hienoainekset (pölyn) ajoradan pintaan. Pölynsidonnan vaikutuksesta tien ajomukavuus sekä liikenneturvallisuus lisääntyvät. Myös tienvarren asukkaat hyötyvät siitä, ettei terveydelle haitallista pölyä leiju ilmassa. Kunnostuksen yhteydessä voidaan myös sorastaa tietä. Yleensä tien huonokuntoisemmille osuuksille ajetaan mursketta tasaamaan pahempia kuoppia ja täydentämään tien kulutuskerrosta. Talven jäljiltä on syytä tarkastaa myös ojien ja rumpujen kunto. Raskaiden kuljetusten vaikutuksesta rumpu on saattanut pettää ja se on syytä vaihtaa ennen kuin tielle tapahtuu suurempia vaurioita. Tienhoidossa ennaltaehkäisevä kunnossapito tulee aina edullisemmaksi kuin isompi perusparannusremontti.

Keväällä hyvin hoidettua tietä on mukava käyttää. Kunnossapitoa jatketaan aina tarpeen mukaan esim. lanaus tulisi tehdä yksityistiellä 2-5 kertaa kesäkaudella. Lanaus pyritään aina tekemään kosteana, jolloin työ sujuu paremmin eikä tie pölyä. Lanausmäärät riippuvat pääosin tien liikennemääristä, mitä vilkkaampi tie on kyseessä, sitä useammin sitä lanataan.

Tiekunnan rahatilanne voi nyt olla normaalia heikompi, jos viime vuonna ei olla tiemaksuja päästy keräämään. Tie on kuitenkin aina hoidettava ja tien liikenneturvallisuudesta vastaa yksityisteillä tiekunta eli   tieosakkaat.  Nyt kannattaa alkaa valmistelemaan tiekokousta, jonka voi osittain järjestää myös etäkokouksena. Tiekunnan asiat, joista tärkein on kunnossapito, tulee koronastaepidemiasta huolimatta hoitaa. Kunnossapitoon tarvitaan rahaa, jota kerätään tarpeen mukaan tiemaksuina.

Suurimpaan talouskurimukseen tiekunta voi saada helpotusta sopimalla urakoitsijoiden kanssa pidemmästä maksuaikataulusta.

Petri Lähteenmäki,projektipäällikkö

Suomen metsäkeskus

Suositut tieaiheiset webinaarit jatkuvat keväälläkin

Koronapandemian siirrettyä koulutustilaisuudet verkkoon on Suomen metsäkeskus järjestänyt lukuisia webinaareja, joista on tullut suosittu koulutus- ja tiedonjakokanava. Webinaari eli verkkoseminaari on verkon välityksellä toteutettava virtuaalinen tapahtuma, joka mahdollistaa sekä luennoitsijoiden että yleisön osallistumisen tapahtumiin lähes mistä tahansa. Webinaareihin osallistuaksesi tarvitset sähköpostiosoitteen ja toimivat tietoliikenneyhteydet ja -laitteet. Tilaisuuksiin on ennakkoilmoittautuminen, jotta järjestävä taho saa lähetettyä linkin, jolla pääsee sisälle itse tilaisuuteen.

Webinaareissa on mahdollisuus esittää kysymyksiä tilaisuudesta riippuen joko ennakkokysymysten muodossa tai osallistumalla keskusteluun chat-kentässä, jossa Suomen metsäkeskuksen asiantuntijat vastaavat reaaliajassa esitettyihin kysymyksiin ja kommentteihin. Syksyn tilaisuuksissa chat-osiota ja ennakkokysymyksiä on hyödynnetty hienosti.

Keväällä on tulossa vielä webinaarit Metsäteissä on mahdollisuus, Yksityistien perusparannus ja Yksityisteiden ajankohtaiset asiat. Kaikkiin webinaareihin voit ilmoittautua Suomen metsäkeskuksen sivuilta linkistä

https://lyyti.fi/e/metsakeskus/koulutukset-ja-tapahtumat . Samoilta sivuilta löytyy linkki myös yhdeksänosaiseen Yksityistiekurssit -verkkokoulutussarjaan. Verkkokoulutuksessa löytyy osiot sekä tiekunnille että toimijoille. Tienhoito.fi-sivuston tapahtumat -osiosta löydät aina metsäkeskuksen uusimmat koulutukset ja tapahtumat.

Yksityistielain 58 §:n muutos

Eduskunta on hyväksynyt ja presidentti vahvistanut 12.3.2021 yksityistielain 58 §:n muutoksen, jossa etäkokouksen järjestäminen mahdollistetaan myös toimitsijamiehen tai hoitokunnan päätöksellä, ilman erillistä tiekunnan kokouksen päätöstä tai merkintää sähköisen kokouksen mahdollisuudesta tiekunnan sääntöihin.

Kokouskutsun liitteeksi tulee laittaa ohjeet kokoukseen osallistumisesta etäyhteydellä. Lähtökohtaisesti kaikille tiekunnan osakkaille luodaan mahdollisuudet osallistua kokoukseen joko etäyhteydellä tai fyysisesti läsnä olemalla.

Koronapandemiaan liittyvät kokoontumisrajoitukset voivat vaihdella henkilömäärien osalta eri alueilla fyysisiin kokouksiin osallistuttaessa. Mikäli sähköisen tiekokouksen järjestäminen on uutta ja järjestelyissä ilmenee haasteita, Puun tiet digiaikaan hankkeet ovat järjestäneet aiheeseen liittyviä koulutustapahtumia, joista saa hankkeilta lisätietoa sekä opastusaineistoa.

Lisätietoa ja yhteystiedot Puun tiet digiaikaan hankkeista alla olevien linkkien kautta:

https://www.metsakeskus.fi/puun-tiet-digiaikaan

https://www.metsakeskus.fi/puun-tiet-digiaikaan-lapissa

 

Kemera-laki sai jatkoaikaa vuoden 2023 loppuun

Kemera-lain kolmen vuoden jatkoaika vahvistettiin 11.12.2020, ja laki on voimassa enintään vuoden 2023 loppuun. Lain jatko tarkoittaa sitä, että Kemera-hakemusten käsittely jatkuu Metsäkeskuksessa tavalliseen tapaan vuodenvaihteessa ja siitä eteenpäin. Ilman lain jatkamista Kemera-tukien myöntäminen olisi päättynyt vuoden lopussa.

Kemera-lakiin ei tule vuodenvaihteessa muutoksia. Lain voimassaolon jatkuessa voidaan kuitenkin suometsä-, metsätie- ja terveyslannoitushankkeille yleensä myöntää pitempi toteutusaika kuin tämän vuoden puolella hyväksyttäville hankkeille.

Kemeran korvaavan kannustinjärjestelmän valmistelu jatkuu

Kemera-lain jatkaminen on tarpeen, koska metsätaloutta koskevien valtiontukisääntöjen uudistamistyö on viivästynyt Euroopan unionissa. Lain voimassaolon jatkaminen mahdollistaa uuden metsätalouden kannustejärjestelmän valmistelun tulevien valtiontukisääntöjen pohjalta. Uusi kannustinjärjestelmä on tarkoitus ottaa käyttöön mahdollisimman pian. Uusi kannustejärjestelmä tulee korvaamaan Kemeran.

Maa- ja metsätalousministeriön tiedote: Metsätalouden Kemera-tukilaille vahvistettiin jatkoaika – Maa- ja metsätalousministeriö – Maa- ja metsätalousministeriö (mmm.fi)

Kemera-hankkeiden toteutusajat

Soratiet kuntoon syksyllä.

Sorateiden  kunnossapito on nyt ajankohtaista

Yksityistiet vaativat säännöllistä kunnossapitoa. Tien kunnossapidosta hyötyvät niin tieosakkaat kuin metsätalousyrittäjätkin.  Syksyn keskeisimpiä töitä ovat lisämurskeen ajo ja tien lanaus .

Pirkanmaalla yksityistieverkostoa on yli 12000 km ja lähes koko verkosto on sorapintaista. Tienpitokustannukset vaihtelevat paljon. Niihin vaikuttavat monet tekijät kuten liikennemäärä- ja laatu, tien kunto sekä tehdäänkö talvihoitoa vai ei. Vaihteluväli on parista sadasta eurosta 2000 €:oon tiekilometriä kohden. Yhteiskunnan tuki yksityistieverkoston ylläpidossa on erittäin tärkeää. Monella yksityistiellä muiden kuin tieosakkaiden tienäyttö saattaa olla yhtä merkittävää kuin tienpidon maksavien tieosakkaiden.

Syksyn tärkeimpiä töitä tiekunnissa ovat yleensä sorateiden lanaus ja lisämurskeen ajo. Lisämurskeiden ajo ja tilaus kannattaa suunnitella hyvissä ajoin. Työ kannattaa myös kilpailuttaa, jos on kyse isommasta hankkeesta.

  • Mitään pakkoa kilpailutukselle ei ole, mutta tieosakkaat luonnollisesti haluavat, että tienhoitotyöt tehdään kustannustehokkaasti. Tärkeää on kuitenkin huomioida myös se, että murske on laadukasta, toimitus toteutetaan sovittuna ajankohtana ja murske ajetaan oikeisiin paikkoihin, kommentoi projektipäällikkö Teuvo Taura Suomen metsäkeskuksesta.
  • Kunnan avustusta tienpitoon saavat yksityistiet pidetään pääsääntöisesti hyvässä kunnossa. Näillä teillä on säännöllistä päivittäistä liikennettä, joten kiinnostus tien kuntoa kohtaan on suuri.
  • Sen sijaan valitettavan monen metsätien kohdalla tilanne on toinen. Säännöllinen hoito helposti unohtuu ja kustannuksetkin halutaan minimoida. Sen seurauksen tien kantavuus heikkenee, eikä tie kestä vaurioitumatta varsinkaan raskaampia kuljetuksia. Kun vielä kelirikkokelejä on kevään lisäksi paljon myös syksyllä ja jopa talvellakin, tiestö on lujilla. Säännöllinen tienhoito tulee kuitenkin loppujen lopuksi edullisemmaksi kuin korjata tiehen tulevia vaurioita. Myös myytävät leimikot kiinnostavat ostajia paremmin, kun puut saa kuljetettua metsästä sahalle myös huonomman kelin aikana.

Tien käytön laatu vaikuttaa murskeen valintaan

Vilkkaammin liikennöidylle yksityistielle ajetaan yleensä hieman pienempää (0-11 tai 0-16 mm.) lisämursketta. Murske kannattaa ajaa tielle silloin, kun tienpinta on kostea. Kuivaan ja kovaan tienpintaa lisämurske ei tartu ja riskinä on, että osa siitä kulkeutuu tien reunoille ja ojiin. Lisämurskeen ajolla pidetään murskemäärä tiessä riittävän suurena, jotta tien pystyy lanaamaan oikeaan muotoon. Kun tien pinta on keskeltä korkeampi kuin reunoilta, sadevedet valuvat sivuojiin eikä tienpintaan synny kuoppia.

Yksityisteillä, joissa päivittäinen henkilöautoliikenne on vähäisempää, mutta kantavuutta tarvitaan lisää, kannattaa yleensä ajaa hieman kookkaampaa (0-31 mm.) mursketta. Jos tielle on syntynyt pahempia uria eli kantavuus on selkeästi puutteellinen, kannattaa ajaa vielä karkeampaa (0-51 mm.) mursketta. Tällaisia teitä ovat yleensä metsätiet. Jos mursketta ajetaan kantavuuden lisäämiseksi, kannattaa se tehdä kuivaan aikaan, jotta tietä ei vaurioiteta lisää.

Selkeillä ohjeilla hyvään lopputulokseen

Mursketoimittajalle kannattaa antaa kirjalliset ohjeet mitä ja mihin lisämurskeita ajetaan. Kohteet on hyvä piirtää karttaan ja tarvittaessa merkitä maastoon. Ohjeeseen kirjataan mitä kokoa mihinkin kohteeseen ajetaan sekä kerrosvahvuus, varsinkin karkeissa murskeissa. Jotta kantavuutta saadaan lisää, pitää kerrosvahvuutta olla tuplasti raekokoon nähden. Esimerkiksi 0-31 mm mursketta ajetaan väh. 6 cm:n kerros. Hienompaa kulutuskerrosta lisättäessä voidaan ajaa ohuempaa kerrosta.

Tärkeää on, että murske ehtii tiivistymään tienpintaan ennen talven tuloa ja ensimmäisiä lumen aurauksia.
Siksi työtä ei kannata jättää viime hetkelle myöhäiseen syksyyn. Tilaus kannattaa tehdä siis hyvissä ajoin ja merkitä toimitusehtoihin maininta ”sopivista keleistä ”. Asiansa osaava mursketoimittaja osaa kyllä ajoittaa työn oikeaan ajankohtaan, kunhan on saanut hyvät ohjeet.

Jos tien kantavuus ei ole kunnossa, ensimmäiseksi kannattaa laittaa vesitalous kuntoon. Märkä tierunko kantaa huonosti. Jos kantavuuspuutteita on pitkällä matkalla, kannattaa selvittää perusparantamisvaihto-ehto ja siihen saatavat rahoitukset. Kemera-tukia(https://www.metsakeskus.fi/tuki-metsateihin) myöntää Metsäkeskus ja yksityistieavustuksia (https://www.ely-keskus.fi/web/ely/yksityisteiden-parantamisen-avustaminen) ELY-keskus.

 

 

 

Kemera -rahoitteinen perusparannushanke on edullinen tapa kunnostaa metsätie.

Perusparannushankkeen kustannuksista vain kolmasosa jää metsänomistajan ja pellonomistajan nettokustannukseksi. Näin on silloin, kun tieosakas on tukikelpoinen ja alv-rekisterissä sekä pääsee vähentämään maksettavaksi jääneen osuuden metsä- tai maatalousverotuksessa. Tukikelpoisia ovat yksityiset kiinteistön omistajat, yhtymät, kuolinpesät ja yhteismetsät. Tarkemmin tukiehdot voi lukea Metsäkeskuksen verkkosivuilta .

Tiekunta voi nyt tienhoito.fi sivuilla olevan laskurin avulla laskea alustavat kiinteistökohtaiset kustannukset, jos tiekunnalla on olemassa ajan tasalla olevat yksiköt. Laskurin löytää tienhoito.fi sivuston TIETOA-välilehdeltä. Laskurilla voi myös vertailla kemera-hankkeen ja tiekunnan omana työnä tehtävän kunnostamisen kustannuseroja tilakohtaisesti. Laskurissa on kaksi eri taulukkoa, mihin oman tiekunnan tietoja syötetään. Lisäksi kolmessa eri taulukossa on ohjeita, jotka kannattaa lukea ennen taulukon käyttöä.

 

Y-tunnus tiekunnalle?

Verottaja on keskeyttänyt Y-tunnusten myöntämisen tiekunnille, ellei siihen ole verotuksellista perustetta. Siksi sivustolla ollut tiedote Y-tunnuksen hakemisesta on poistettu, samoin malli Y1-lomakkeen täyttämisestä.

Mikäli pankki vaatii tiekuntaa hakemaan Y-tunnusta eikä tunnukselle tiekunnan käsityksen mukaan ole verotuksellista perustetta, tiekunnan kannattaa varmistaa asia omasta pankistaan.

 

Tiemaksujen perintä.

Yksityistien tiekunnan tiemaksut ovat yksityistielain 42 §:n mukaan suoraan ulosottokelpoisia, samoin korko ja perintäkulut. Perintä käynnistetään täyttämällä ulosottohakemuslomake suoraan ulosottokelpoisesta saatavasta. Suoraan ulosottokelpoisten saatavien ulosottoa voi hakea myös sähköisten asiointipalvelujen kautta sen jälkeen, kun hakija on rekisteröitynyt web -hakijaksi.

Ulosottohakemus lähetetään ulosottovirastoon.

Ulosottohakemuksen liitteeksi tarvitaan tiekunnan kokouspöytäkirja ja maksuunpanoluettelo, mihin saatava perustuu. Lisäksi tarvitaan myös lainvoimaisuustodistus, joka saadaan käräjäoikeudesta. Lainvoimaisuustodistus maksaa 31 €. Pyyntö lainvoimaisuustodistuksesta on helpointa tehdä sähköpostilla. Tiekunnan kokouspöytäkirja lähetetään pdf -tiedostona kyseisen alueen käräjäoikeuteen (esim. kanta-hame.ko@oikeus.fi) valitusajan päätyttyä (3 kk). Viestiin laitetaan lisäksi laskutusosoite. Käräjäoikeus palauttaa kokouspöytäkirjan lainvoimaisuusleimalla varustettuna, mikäli kokouksesta ei ole nostettu moitekannetta.

Ulosottosaataviin kannattaa kirjata tiemaksun lisäksi korko, lainvoimaisuustodistusmaksu 31 € ja perintäkulua 20 €.