Miten hankitaan Y-tunnus tiekunnalle?

Y-tunnuksen hankkiminen tiekunnalle alkaa olla jo melko lailla välttämätöntä. Varsinkin maksettaessa veronalaisia palkkioita, mutta jo muutoinkin. Eli käytännössä Y-tunnus kannattaa hankkia viimeistään silloin, kun sitä joku ensi kerran edellyttää. Tämä on sitä paljon puhuttua digiaikaa!
Y-tunnuksessa on seitsemän numeroa, väliviiva ja tarkistusmerkki, eli se on muotoa 1234567-8. Verohallinto antaa tiekunnalle sen ilmoituksen perusteella Y-tunnuksen. Verohallinnon palvelunumerot löytyvät heidän sivuiltaan osoitteesta: https://www.vero.fi/tietoa-verohallinnosta/yhteystiedot-ja-asiointi/soita/

Jos tiekunta ei ole vielä Verohallinnon rekistereissä eikä sillä ole Y-tunnusta, niin ilmoitus tehdään Y1 lomakkeella, joka on ladattavissa sivulta: https://www.ytj.fi/index/ilmoittaminen/perustamisilmoitus/muutyritys-jayhteisomuodot.html

Mainitulla sivulla klikataan painiketta ’Y-TUNNUS’. Sieltä avautuvan sivun alaosassa klikataan painiketta ’Tee perustamisilmoitus ja hanki Y-tunnus’. Vasemmassa reunassa on vaihtoehtoja erilaisista yhteisömuodoista. Niistä valitaan kohta ’Muut yritys- ja yhteisömuodot’. Kun sieltä valitaan kohta ’Ilmoitus vain Verohallinnolle’, avautuu lomake Y1 (Perustamisilmoitus).

 Sitten edessä onkin se varsinainen asia eli Y-tunnuksen hakeminen em. lomakkeella Y1. Lomake tulee täyttää ja postittaa lomakkeessa mainittuun osoitteeseen. Lomaketta täytettäessä on syytä olla huolellinen ja laittaa tiekunnan nimi sellaisena, kun se on virallisesti. Kohtaan lisätietoja laitetaan merkintä, että kyseessä on ’Yksityistien tiekunta’. Ja jos haetaan vain Y-tunnusta, mainitaan sekin Lisätietoja-kohdassa.

 Y-tunnuksen myöntämisestä ei lähetetä erillistä ilmoitusta, vaan se on nähtävissä yrityshaussa tiekunnan nimellä muutaman päivän kuluttua ilmoituksen jättämisestä.

Lähde: Suomen tieyhdistys

 

Yksityis- ja metsäteiden parantamishankkeisiin on edelleen hyvin rahaa

Yksityisteiden tiekunnilla on nyt erittäin hyvä mahdollisuus saada yhteiskunnalta tukea sekä tiestönsä että siltojensa kunnostamiseen. ELY-keskuksen myöntämää valtionavustusta sekä Metsäkeskuksen myöntämää Kemera-tukea on runsaasti jäljellä. Myös ensi vuosi näyttää hyvältä, jopa paremmalta kuin kuluva vuosi.

Uuden yksityistielain myötä poistui valtionavustuksista vaatimus kolmesta vakituisesta asunnosta ja kilometrin käyttömatkasta viimeiselle asunnolle. Toki edelleen avustusta myönnetään ensisijaisesti yksityisteiden parannuksiin, joiden tavoitteena on turvata pysyvän asutuksen tasa-arvoista liikkumista, mutta harkinnanvaraa on nyt enemmän. Tuki parantamishankkeisiin on 50 % hyväksytyistä kustannuksista, mutta siltahankkeissa jopa 75 %. Tukea voi hakea ympäri vuoden. Tarkempaa tietoa löytyy ELY-keskuksen sivuilta.

Yksityisteille, joilla on runsaasti metsäliikennettä, on Kemera todennäköisesti parempi rahoitusvaihtoehto ja usein myös ainoa. Toki kemera-hankkeissa voi olla runsaasti myös muuta liikennettä metsäliikenteen lisäksi, kunhan metsäyksiöiden osuus on vähintään 30 %. Mikäli tämä ehto täyttyy, kannattaa olla yhteydessä kemera-hankkeita suunnittelevaan tahoon tai metsäkeskuksen tieasiantuntijaan, ja katsoa yhdessä heidän kanssaan, täyttyykö muut kemera-rahoituksen ehdot. Perusparannushankkeen tuki rahoitusvyöhykkeestä riippuen 50-60 % alv 0 % kustannuksiin. Siltoihin tuki on mahdollista saada 10 %-yksiköllä korotettuna.
Kemera -tukea saavat yksityiset kiinteistön omistajat myös siis mm. lomakiinteistöjen omistajat. Tarkempaa tietoa löytyy Metsäkeskuksen sivuilta.

Yhteiskunnan myöntäminen tukien saannin edellytyksenä on, että tiekunta on perustettu ja että tiekunta on tehnyt päätöksen tien parantamisesta ja tukien hakemisesta. Myös tiedot sekä yksityistierekisterissä että digiroadissa on oltava ajan tasalla. Myös tienhoito.fi sivustolla kannattaa pitää tiekunnan vastuuhenkilön nimi ja puhelinnumero ajan tasalla, vaikka se ei olekaan pakollista.

Teuvo Taura
Pirkanmaan metsälogistiikka -hanke

Sillat tärkeitä metsä- ja yksityisteillä.

 

Yksityistiet ja niistä etenkin metsätiet ovat puunhuoltomme kannalta erittäin tärkeässä asemassa. Ne kattavat koko tiestöstämme noin 80 prosenttia. Kolmen maakunnan alueella Pohjois-Pohjanmaalla, Kainuussa sekä Lapissa on Digiroad-aineiston perusteella metsä- ja muita yksityisteitä yli 86 000 km.

Tiet helpottavat metsänhoitotoimenpiteiden toteuttamista ja ovat tärkeitä myös lomakiinteistöjen hyödyntämisessä.

Tiekunta on vastuussa sillan kunnosta ja erityisesti sen liikenneturvallisuudesta 

Puunhankinnan toimivuuden kannalta myös yksityis- ja metsäteiden sillat ovat tärkeässä roolissa. Sellaisilla teillä, joissa on siltoja, tiekuntien olisi syytä tarkistaa niiden kunto sekä peruskorjaus- tai uusimistarpeet. Vuositarkastusten yhteydessä valokuvaaminen auttaa arvioimaan sillan kunnon ja mahdollisten vaurioiden kehitystä. Siltojen liikenneturvallisuudesta ja kantavuudesta huolehtiminen ovat tiekuntien keskeisiä tehtäviä. Painorajoituksista ja muista tien kuntoon liittyvistä asioista on hyvä tiedottaa tienkäyttäjiä esim. liikennemerkeillä. Silta-asiantuntijan tekemä perusteellisempi sillan yleistarkastus antaa tarkemman käsityksen sillan kunnosta.

Tukea tienpitoon

Teiden ja siltojen kunnostushankkeisiin on mahdollista saada Metsäkeskuksen myöntämänä Kestävän metsätalouden rahoituslain mukaista tukea eli Kemera-tukea sekä tietyillä ehdoilla Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen eli ELY:n tukirahoitusta.

Tietoa metsätien kunnosta

Suomen metsäkeskuksen hallinnoimat Puun tiet digiaikaan -hankkeet järjestävät kolme maastoretkeilyä, joissa tutustutaan erilaisiin ja erikuntoisiin silta-/rumpukohteisiin metsäteillä ja muilla yksityisteillä. Retkeilyllä käsitellään sillan kuntotarkastusasioita sekä perusparannusta.

Tervetuloa Metsäkeskuksen Puun tiet digiaikaan hankkeiden järjestämille silta- ja metsätieretkille

Retkipäivät ja Paikkakunnat:

8.10.2019 klo. 9.00, Ranua, Asmunti, Pudasjärventie 222

9.10.2019 klo. 9.00, Pudasjärvi, Sarakylä, Lehmisuontie 160

10.10.2019 klo. 9.00, Salla, Hautajärvi, Hautajärventie 414

Tarkempi ohjelma ja ilmoittautuminen retkille:

www.metsakeskus.fi/tapahtumat tai sähköpostilla anne.palkki@metsakeskus.fi,

tekstiviestillä 044 710 4219

Yhteistyö terveisin,

Markus Ekdahl
Projektipäällikkö, Puun tiet digiaikaan -hanke
Suomen metsäkeskus
puh. 040 748 4201, markus.ekdahl@metsakeskus.fi

Taito Kemppe
Projektipäällikkö, Puun tiet digiaikaan Lapissa
Suomen metsäkeskus
puh. 0400 184 982, taito.kemppe@metsakeskus.fi

Yksityistiekoulutusta verkossa

Kaakkois-Suomen yksityistiestön parantaminen – hanke järjestää koulutusta myös verkossa. Verkkokoulutuksiin on helppo liittyä omalta tietokoneelta internetyhteyden kautta.Tietokone, Kirjoituspöytä, Laite

Verkossa toteutettavaa koulutusta kutsutaan Webinaariksi, jossa luennoitsija sekä kuulijat osallistuvat koulutustapahtumaan internetin välityksellä maantieteellisestä sijainnista riippumatta.

Webinaarien kouluttajina toimivat Metsäkeskuksen yksityistieasiantuntijat. Ilmoittautumisen yhteydessä voit laittaa ennakkokysymyksiä kouluttajalle tai esittää niitä koulutuksen aikana.

Mukaan otetaan 90 ensimmäisenä ilmoittautunutta ja jokaiselle luennolle ilmoittaudutaan erikseen. Paikat täytetään ilmoittautumisjärjestyksessä. Käytämme verkkoluennolla Abobe Connect-verkkosovellusta.

Ilmoittaudu webinaareihin verkossa: www.metsakeskus.fi/tapahtumat

  • Uusi yksityistielaki – webinaari                          29.8. ja 6.11. klo. 17.30 – 19.00
  • Metsätien perusparannus – webinaari            26.9. klo. 17.30 – 19.00
  • Tiekunnan päätöksenteko – webinaari            24.10. klo. 17.30 – 19.00
  • Vinkkejä hyvään tienhoitoon – webinaari      20.11. klo. 17.30 – 19.00

 

Lisätiedot ja ennakkokysymykset:

Ukko Bamberg, projektiasiantuntija, Suomen metsäkeskus. p. 050 572 3922, ukko.bamberg@metsakeskus.fi

Metsäkeskuksen sovellus auttaa välttämään sudenkuopat ja karikot

Kouvolan Sanomat (Elina Salin)

Huono tie on kallis turvallisuusvaara. Metsäkeskuksen mobiilisovelluksella voi ilmoittaa teiden ongelmakohdat — myös automaattisesti ajon aikana.

Ukko Bamberg (vasemmalla) ja Tenho Raussi tarkastelevat metsätien laitaa. Siinä ongelmana on korkea ura. —Kun sadevesi lähtee kauempaa mäen päältä valumaan, se ei pääse laidoilta pois, vaan kastelee tien rungon. Sen jälkeen tie pettää.

 

Metsäkeskus on julkaissut mobiilisovelluksen, jolla jokainen voi ilmoittaa tietoa metsäteiden kunnosta. Metsään Tie -sovelluksella voi varoittaa muita huonoista ajoteistä ja välttää itse vaaranpaikat.

— Jokainen voi kuvitella, millaista on ajaa kuorma-autolla huonokuntoista tuntematonta metsätietä, kertoo Ukko Bamberg, Metsäkeskuksen projektiasiantuntija Kouvolasta.

Sovelluksella voi ilmoittaa muun muassa tien liukkaudesta, maakivistä ja kuoppaisuudesta. Myös hyväkuntoisen tien voi ilmoittaa, samoin ajorajoitukset, aurauksen tarpeen ja kääntöpaikat.

Ilmoitetut tiedot siirtyvät pienellä viiveellä nettiin kartalle, joka on kaikkien nähtävissä.

Hiljainen tieto ei aina siirry eteenpäin

Metsäkeskus havahtui siihen, että yksityisteiden kunto oli heikkenemässä. Siksi keskuksessa haluttiin kehittää kustannustehokas tapa kerätä tietoja teiden kunnosta.

— Usein luullaan, että hiljainen tieto siirtyy aina seuraavalle kuljettajalle, mutta tämä on minusta parempi keino. Tavoitteena on saada sovellus mahdollisimman moneen puhelimeen, jotta mahdollisimman moni voisi saada sen kautta apua.

Suomen metsäteollisuudelle on tärkeää, että pikkutiet kestävät raskasta puunkuljetuskalustoa. Huonolla tiellä ajoneuvo voi juuttua, suistua tieltä tai siihen voi tulla rengasrikko.

Sovellus on ladattavissa ilmaiseksi Android-käyttöjärjestelmiin. Sillä voi myös tallentaa tietoa automaattisesti ajon aikana. Tien alussa sovellus käynnistetään ja puhelin laitetaan sopivaan paikkaan kojelaudalle.

— Puhelimen sensorit mittaavat ajon aikana ajoneuvon tärinää, jonka voimakkuus kertoo tien kunnosta.

Sovelluksen tuottanut RoadsML oy voitti ideallaan kotimaisen Ultrahack-kilpailun metsähaasteen vuonna 2018. Sovellus on kehitetty osana maa- ja metsätalousministeriön avoimen metsätiedon kärkihanketta ja DataBio-projektia.

 

Sovelluksen voi ladata Play-kaupasta kaikkiin puhelimiin, joissa on Android-käyttöjärjestelmä.

Tieisännöitsijä toimii tiekunnan apuna

Kaakkoisen Suomen yksityistiestön parantaminen -hanke, jossa Bamberg toimii, auttaa tiekuntia hoitamaan omia teitään. Tiekunta koostuu henkilöistä, jotka omistavat maata yksityistien varressa.

— Aikoinaan isännät ja emännät kokoontuivat tien varteen ja laittoivat sen talkootyöllä kuntoon. Niin ei juuri enää tehdä.

Nykyään tiekunta voi tilata yrittäjiä tietöihin tai ulkoistaa tienhoidon osaksi tai kokonaan tieisännöitsijälle.

— Jos tiekunta ei hoida tietään, se ei ole käyttötarkoitusta vastaavassa kunnossa. Siitä siunaantuu riitoja: kuka hajotti tien, kuka korvaa sen ja niin edelleen.

Metsätiet usein kehnossa kunnossa

Kouvolassa toimiva tieisännöitsijä Tenho Raussi sanoo metsäteiden olevan nykyään ongelma. Melkein kaikki tiet, joita hän on hoitanut, ovat olleet unohdettuja ja huonokuntoisia.

— Yksi tässä Kouvolan lähellä on lähes kokonaan umpeen kasvanut. Sellaisen peruskorjaus maksaa paljon.

Raussin mielestä sovelluksesta on etua metsätien tieisännöitsijälle, koska sillä voi alustavasti nähdä tien kunnon ja harkita hoitotoimenpiteitä.

 

Uusi yksityistielaki on hyväksytty eduskunnassa

Uusi yksityistielaki on hyväksytty eduskunnassa ja laki astuu voimaan 1.1.2019.
Pirkanmaan metsälogistiikka -hanke järjestää syksyn aikana eri paikkakunnilla yksityistieiltoja, joissa paneudutaan muiden ajankohtaisten asioiden lisäksi myös uudistuneeseen yksityistielakiin.

Yhtenä isoimpana uudistuksena voidaan pitää tielautakuntien lakkauttamista vuoden siirtymäajan jälkeen. Muutosvaatimukset tiekunnan kokouksen päätöksistä tehdään jatkossa käräjäoikeuteen.

Kokouskutsun lähettäminen sähköpostitse tulee lailliseksi joten sähköposteja kannattaa alkaa keräämään välittömästi.

Tietosuoja-asetus koskee myös tiekuntia.

25.5.2018 voimaan astunut EU:n tietosuoja-asetus GDPR edellyttää myös tiekunnalta tiekunnan osakastietojen huolellista käsittelyä. Tiekunnan tulee laatia Tietosuojaseloste, missä muun muassa kerrotaan, kuka tiekunnan tietoja ylläpitää ja mitä tietoja tieosakkaista on tallennettu tieosakas- ja tienkäyttäjärekisteriin. Suomen tieyhdistys on tehnyt ohjeellisen esimerkin periaatteiksi henkilötietojen käsittelemiseksi tiekunnassa. Esimerkki löytyy tieyhdistyksen sivuilta https://www.tieyhdistys.fi/uutiset/henkilotietojen-kasittely-tiekunnassa/.