Sorateiden kunnossapito on nyt ajankohtaista

Yksityistiet vaativat säännöllistä kunnossapitoa, josta hyötyvät niin tieosakkaat kuin metsätalousyrittäjätkin. Syksyn keskeisimpiä töitä ovat lisämurskeen ajo ja tien lanaus.  

Syksyn tärkeimpiä töitä tiekunnissa ovat yleensä sorateiden lanaus ja lisämurskeen ajo. Lisämurskeen ajo ja tilaus kannattaa suunnitella hyvissä ajoin. Työ kannattaa myös kilpailuttaa, jos on kyse isommasta hankkeesta.

– Mitään pakkoa kilpailutukselle ei ole, mutta tieosakkaat luonnollisesti haluavat, että tienhoitotyöt tehdään kustannustehokkaasti. Tärkeää on kuitenkin huomioida myös se, että murske on laadukasta, toimitus toteutetaan sovittuna ajankohtana ja murske ajetaan oikeisiin paikkoihin, kommentoi projektipäällikkö Teuvo Taura Suomen metsäkeskuksesta.   

Kunnossapidon kustannukset vaihtelevat

Pirkanmaalla yksityistieverkostoa on yli 12 000 kilometriä ja lähes koko verkosto on sorapintaista. Teiden kunnossapitokustannukset vaihtelevat paljon, aina parista sadasta eurosta 2000 euroon tiekilometriä kohden. Kustannuksiin vaikuttavat monet tekijät, kuten liikenteen määrä ja laatu sekä tien kunto. 

Kunnan avustusta tienpitoon saavat yksityistiet pidetään pääsääntöisesti hyvässä kunnossa. Näillä teillä liikenne on säännöllistä. Sen sijaan monen metsätien kohdalla tilanne on toinen. Kustannukset halutaan minimoida ja säännöllinen hoito unohtuu. Sen seurauksena tien kantavuus heikkenee, eikä tie kestä vaurioitumatta varsinkaan raskaampia kuljetuksia. Tiestöä kuormittavat lisäksi kevään ja syystalven kelirikkokelit. 

– Säännöllinen tienhoito tulee loppujen lopuksi edullisemmaksi kuin korjata tiehen tulevia vaurioita. Myös myytävät leimikot kiinnostavat ostajia enemmän, kun puut saa kuljetettua metsästä sahalle myös huonomman kelin aikana, huomauttaa Taura. 

Pirkanmaalla yksityistieverkostojen kunnostamista ja säännöllistä hoitoa edistää Metsäkeskuksen Pirkanmaan metsälogistiikka- hanke. Hanke tekee lisäksi tien kuntokartoituksia ja korjaussuosituksia tiekunnille sekä järjestää koulutusta.

Tien käytön laatu vaikuttaa murskeen valintaan

Vilkkaammin liikennöidylle yksityistielle ajetaan yleensä hieman pienempää (0-11 tai 0-16 mm.) lisämursketta. Murske kannattaa ajaa tielle silloin, kun tienpinta on kostea. Kuivaan ja kovaan tienpintaa lisämurske ei tartu ja riskinä on, että osa siitä kulkeutuu tien reunoille ja ojiin. Lisämurskeen ajolla pidetään murskemäärä tiessä riittävän suurena, jotta tien pystyy lanaamaan oikeaan muotoon. Kun tien pinta on keskeltä korkeampi kuin reunoilta, sadevedet valuvat sivuojiin eikä tienpintaan synny kuoppia.

Yksityisteillä, joissa päivittäinen henkilöautoliikenne on vähäisempää, mutta kantavuutta tarvitaan lisää, kannattaa yleensä ajaa hieman kookkaampaa (0-31 mm.) mursketta. Jos tielle on syntynyt pahempia uria eli kantavuus on selkeästi puutteellinen, kannattaa ajaa vielä karkeampaa (0-51 mm.) mursketta. Tällaisia teitä ovat yleensä metsätiet. Jos mursketta ajetaan kantavuuden lisäämiseksi, kannattaa se tehdä kuivaan aikaan, jotta tietä ei vaurioiteta lisää. 

Selkeillä suunnitelmilla hyvään lopputulokseen

Mursketoimittajalle kannattaa antaa kirjalliset ohjeet mitä, mihin ja kuinka paljon lisämurskeita ajetaan. Kohteet on hyvä piirtää karttaan ja tarvittaessa merkitä maastoon. Tärkeää on, että murske ehtii tiivistymään tienpintaan ennen talven tuloa ja ensimmäisiä lumen aurauksia. Siksi työtä ei kannata jättää viime hetkelle myöhäiseen syksyyn. 

– Tilaus kannattaa tehdä hyvissä ajoin ja sopia sen yhteydessä toimitus soveltuvien kelien aikaan. Asiansa osaava mursketoimittaja osaa kyllä ajoittaa työn oikeaan ajankohtaan, kunhan on saanut hyvät ohjeet, vinkkaa Taura. 

Jos tien kantavuus ei ole kunnossa, ensimmäiseksi kannattaa laittaa vesitalous kuntoon. Märkä tierunko kantaa huonosti. Jos kantavuuspuutteita on pitkällä matkalla, kannattaa selvittää perusparantamisvaihto-ehto ja siihen saatavat rahoitukset. Kemera-tukia myöntää Metsäkeskus ja yksityistieavustuksia ELY-keskus.

 

Kemera -rahoitteinen perusparannushanke on edullinen tapa kunnostaa metsätie.

Perusparannushankkeen kustannuksista vain kolmasosa jää metsänomistajan ja pellonomistajan nettokustannukseksi. Näin on silloin, kun tieosakas on tukikelpoinen ja alv-rekisterissä sekä pääsee vähentämään maksettavaksi jääneen osuuden metsä- tai maatalousverotuksessa. Tukikelpoisia ovat yksityiset kiinteistön omistajat, yhtymät, kuolinpesät ja yhteismetsät. Tarkemmin tukiehdot voi lukea Metsäkeskuksen verkkosivuilta .

Tiekunta voi nyt tienhoito.fi sivuilla olevan laskurin avulla laskea alustavat kiinteistökohtaiset kustannukset, jos tiekunnalla on olemassa ajan tasalla olevat yksiköt. Laskurin löytää tienhoito.fi sivuston TIETOA-välilehdeltä. Laskurilla voi myös vertailla kemera-hankkeen ja tiekunnan omana työnä tehtävän kunnostamisen kustannuseroja tilakohtaisesti. Laskurissa on kaksi eri taulukkoa, mihin oman tiekunnan tietoja syötetään. Lisäksi kolmessa eri taulukossa on ohjeita, jotka kannattaa lukea ennen taulukon käyttöä.

Laskurin käytöstä voi kysyä neuvoa numerosta 0400 298652 tai teuvo.taura@metsakeskus.fi

Y-tunnus tiekunnalle?

Verottaja on keskeyttänyt Y-tunnusten myöntämisen tiekunnille, ellei siihen ole verotuksellista perustetta. Siksi sivustolla ollut tiedote Y-tunnuksen hakemisesta on poistettu, samoin malli Y1-lomakkeen täyttämisestä.

Mikäli pankki vaatii tiekuntaa hakemaan Y-tunnusta eikä tunnukselle tiekunnan käsityksen mukaan ole verotuksellista perustetta, tiekunnan kannattaa varmistaa asia omasta pankistaan.

 

Tiemaksujen perintä.

Yksityistien tiekunnan tiemaksut ovat yksityistielain 42 §:n mukaan suoraan ulosottokelpoisia, samoin korko ja perintäkulut. Perintä käynnistetään täyttämällä ulosottohakemuslomake suoraan ulosottokelpoisesta saatavasta. Suoraan ulosottokelpoisten saatavien ulosottoa voi hakea myös sähköisten asiointipalvelujen kautta sen jälkeen, kun hakija on rekisteröitynyt web -hakijaksi.

Ulosottohakemus lähetetään ulosottovirastoon.

Ulosottohakemuksen liitteeksi tarvitaan tiekunnan kokouspöytäkirja ja maksuunpanoluettelo, mihin saatava perustuu. Lisäksi tarvitaan myös lainvoimaisuustodistus, joka saadaan käräjäoikeudesta. Lainvoimaisuustodistus maksaa 31 €. Pyyntö lainvoimaisuustodistuksesta on helpointa tehdä sähköpostilla. Tiekunnan kokouspöytäkirja lähetetään pdf -tiedostona kyseisen alueen käräjäoikeuteen (esim. kanta-hame.ko@oikeus.fi) valitusajan päätyttyä (3 kk). Viestiin laitetaan lisäksi laskutusosoite. Käräjäoikeus palauttaa kokouspöytäkirjan lainvoimaisuusleimalla varustettuna, mikäli kokouksesta ei ole nostettu moitekannetta.

Ulosottosaataviin kannattaa kirjata tiemaksun lisäksi korko, lainvoimaisuustodistusmaksu 31 € ja perintäkulua 20 €.

Tiekunnan koollekutsumispykälään muutos

Yksityistielain 61 §:ään, missä säädetään tiekunnan koolle kutsumisesta, tehtiin 1.1.2020 voimaan astunut muutos. Tekstiin lisättiin seuraava lause:
Jos edellisen tiekunnan kokouksen koollekutsumisesta ja pitämisestä on kulunut viisi vuotta tai enemmän, tieosakas voi kutsua tiekunnan
kokouksen koolle siten kuin 1 momentissa säädetään.

Katso koko pykälä

 

Yksityis- ja metsäteiden parantamishankkeisiin on edelleen hyvin rahaa

Yksityisteiden tiekunnilla on nyt erittäin hyvä mahdollisuus saada yhteiskunnalta tukea sekä tiestönsä että siltojensa kunnostamiseen. ELY-keskuksen myöntämää valtionavustusta sekä Metsäkeskuksen myöntämää Kemera-tukea on runsaasti jäljellä. Myös ensi vuosi näyttää hyvältä, jopa paremmalta kuin kuluva vuosi.

Uuden yksityistielain myötä poistui valtionavustuksista vaatimus kolmesta vakituisesta asunnosta ja kilometrin käyttömatkasta viimeiselle asunnolle. Toki edelleen avustusta myönnetään ensisijaisesti yksityisteiden parannuksiin, joiden tavoitteena on turvata pysyvän asutuksen tasa-arvoista liikkumista, mutta harkinnanvaraa on nyt enemmän. Tuki parantamishankkeisiin on 50 % hyväksytyistä kustannuksista, mutta siltahankkeissa jopa 75 %. Tukea voi hakea ympäri vuoden. Tarkempaa tietoa löytyy ELY-keskuksen sivuilta.

Yksityisteille, joilla on runsaasti metsäliikennettä, on Kemera todennäköisesti parempi rahoitusvaihtoehto ja usein myös ainoa. Toki kemera-hankkeissa voi olla runsaasti myös muuta liikennettä metsäliikenteen lisäksi, kunhan metsäyksiöiden osuus on vähintään 30 %. Mikäli tämä ehto täyttyy, kannattaa olla yhteydessä kemera-hankkeita suunnittelevaan tahoon tai metsäkeskuksen tieasiantuntijaan, ja katsoa yhdessä heidän kanssaan, täyttyykö muut kemera-rahoituksen ehdot. Perusparannushankkeen tuki rahoitusvyöhykkeestä riippuen 50-60 % alv 0 % kustannuksiin. Siltoihin tuki on mahdollista saada 10 %-yksiköllä korotettuna.
Kemera -tukea saavat yksityiset kiinteistön omistajat myös siis mm. lomakiinteistöjen omistajat. Tarkempaa tietoa löytyy Metsäkeskuksen sivuilta.

Yhteiskunnan myöntäminen tukien saannin edellytyksenä on, että tiekunta on perustettu ja että tiekunta on tehnyt päätöksen tien parantamisesta ja tukien hakemisesta. Myös tiedot sekä yksityistierekisterissä että digiroadissa on oltava ajan tasalla. Myös tienhoito.fi sivustolla kannattaa pitää tiekunnan vastuuhenkilön nimi ja puhelinnumero ajan tasalla, vaikka se ei olekaan pakollista.

Teuvo Taura
Pirkanmaan metsälogistiikka -hanke

Sillat tärkeitä metsä- ja yksityisteillä.

 

Yksityistiet ja niistä etenkin metsätiet ovat puunhuoltomme kannalta erittäin tärkeässä asemassa. Ne kattavat koko tiestöstämme noin 80 prosenttia. Kolmen maakunnan alueella Pohjois-Pohjanmaalla, Kainuussa sekä Lapissa on Digiroad-aineiston perusteella metsä- ja muita yksityisteitä yli 86 000 km.

Tiet helpottavat metsänhoitotoimenpiteiden toteuttamista ja ovat tärkeitä myös lomakiinteistöjen hyödyntämisessä.

Tiekunta on vastuussa sillan kunnosta ja erityisesti sen liikenneturvallisuudesta 

Puunhankinnan toimivuuden kannalta myös yksityis- ja metsäteiden sillat ovat tärkeässä roolissa. Sellaisilla teillä, joissa on siltoja, tiekuntien olisi syytä tarkistaa niiden kunto sekä peruskorjaus- tai uusimistarpeet. Vuositarkastusten yhteydessä valokuvaaminen auttaa arvioimaan sillan kunnon ja mahdollisten vaurioiden kehitystä. Siltojen liikenneturvallisuudesta ja kantavuudesta huolehtiminen ovat tiekuntien keskeisiä tehtäviä. Painorajoituksista ja muista tien kuntoon liittyvistä asioista on hyvä tiedottaa tienkäyttäjiä esim. liikennemerkeillä. Silta-asiantuntijan tekemä perusteellisempi sillan yleistarkastus antaa tarkemman käsityksen sillan kunnosta.

Tukea tienpitoon

Teiden ja siltojen kunnostushankkeisiin on mahdollista saada Metsäkeskuksen myöntämänä Kestävän metsätalouden rahoituslain mukaista tukea eli Kemera-tukea sekä tietyillä ehdoilla Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen eli ELY:n tukirahoitusta.

Tietoa metsätien kunnosta

Suomen metsäkeskuksen hallinnoimat Puun tiet digiaikaan -hankkeet järjestävät kolme maastoretkeilyä, joissa tutustutaan erilaisiin ja erikuntoisiin silta-/rumpukohteisiin metsäteillä ja muilla yksityisteillä. Retkeilyllä käsitellään sillan kuntotarkastusasioita sekä perusparannusta.

Tervetuloa Metsäkeskuksen Puun tiet digiaikaan hankkeiden järjestämille silta- ja metsätieretkille

Retkipäivät ja Paikkakunnat:

8.10.2019 klo. 9.00, Ranua, Asmunti, Pudasjärventie 222

9.10.2019 klo. 9.00, Pudasjärvi, Sarakylä, Lehmisuontie 160

10.10.2019 klo. 9.00, Salla, Hautajärvi, Hautajärventie 414

Tarkempi ohjelma ja ilmoittautuminen retkille:

www.metsakeskus.fi/tapahtumat tai sähköpostilla anne.palkki@metsakeskus.fi,

tekstiviestillä 044 710 4219

Yhteistyö terveisin,

Markus Ekdahl
Projektipäällikkö, Puun tiet digiaikaan -hanke
Suomen metsäkeskus
puh. 040 748 4201, markus.ekdahl@metsakeskus.fi

Taito Kemppe
Projektipäällikkö, Puun tiet digiaikaan Lapissa
Suomen metsäkeskus
puh. 0400 184 982, taito.kemppe@metsakeskus.fi

Metsäkeskuksen sovellus auttaa välttämään sudenkuopat ja karikot

Kouvolan Sanomat (Elina Salin)

Huono tie on kallis turvallisuusvaara. Metsäkeskuksen mobiilisovelluksella voi ilmoittaa teiden ongelmakohdat — myös automaattisesti ajon aikana.

Ukko Bamberg (vasemmalla) ja Tenho Raussi tarkastelevat metsätien laitaa. Siinä ongelmana on korkea ura. —Kun sadevesi lähtee kauempaa mäen päältä valumaan, se ei pääse laidoilta pois, vaan kastelee tien rungon. Sen jälkeen tie pettää.

 

Metsäkeskus on julkaissut mobiilisovelluksen, jolla jokainen voi ilmoittaa tietoa metsäteiden kunnosta. Metsään Tie -sovelluksella voi varoittaa muita huonoista ajoteistä ja välttää itse vaaranpaikat.

— Jokainen voi kuvitella, millaista on ajaa kuorma-autolla huonokuntoista tuntematonta metsätietä, kertoo Ukko Bamberg, Metsäkeskuksen projektiasiantuntija Kouvolasta.

Sovelluksella voi ilmoittaa muun muassa tien liukkaudesta, maakivistä ja kuoppaisuudesta. Myös hyväkuntoisen tien voi ilmoittaa, samoin ajorajoitukset, aurauksen tarpeen ja kääntöpaikat.

Ilmoitetut tiedot siirtyvät pienellä viiveellä nettiin kartalle, joka on kaikkien nähtävissä.

Hiljainen tieto ei aina siirry eteenpäin

Metsäkeskus havahtui siihen, että yksityisteiden kunto oli heikkenemässä. Siksi keskuksessa haluttiin kehittää kustannustehokas tapa kerätä tietoja teiden kunnosta.

— Usein luullaan, että hiljainen tieto siirtyy aina seuraavalle kuljettajalle, mutta tämä on minusta parempi keino. Tavoitteena on saada sovellus mahdollisimman moneen puhelimeen, jotta mahdollisimman moni voisi saada sen kautta apua.

Suomen metsäteollisuudelle on tärkeää, että pikkutiet kestävät raskasta puunkuljetuskalustoa. Huonolla tiellä ajoneuvo voi juuttua, suistua tieltä tai siihen voi tulla rengasrikko.

Sovellus on ladattavissa ilmaiseksi Android-käyttöjärjestelmiin. Sillä voi myös tallentaa tietoa automaattisesti ajon aikana. Tien alussa sovellus käynnistetään ja puhelin laitetaan sopivaan paikkaan kojelaudalle.

— Puhelimen sensorit mittaavat ajon aikana ajoneuvon tärinää, jonka voimakkuus kertoo tien kunnosta.

Sovelluksen tuottanut RoadsML oy voitti ideallaan kotimaisen Ultrahack-kilpailun metsähaasteen vuonna 2018. Sovellus on kehitetty osana maa- ja metsätalousministeriön avoimen metsätiedon kärkihanketta ja DataBio-projektia.

 

Sovelluksen voi ladata Play-kaupasta kaikkiin puhelimiin, joissa on Android-käyttöjärjestelmä.

Tieisännöitsijä toimii tiekunnan apuna

Kaakkoisen Suomen yksityistiestön parantaminen -hanke, jossa Bamberg toimii, auttaa tiekuntia hoitamaan omia teitään. Tiekunta koostuu henkilöistä, jotka omistavat maata yksityistien varressa.

— Aikoinaan isännät ja emännät kokoontuivat tien varteen ja laittoivat sen talkootyöllä kuntoon. Niin ei juuri enää tehdä.

Nykyään tiekunta voi tilata yrittäjiä tietöihin tai ulkoistaa tienhoidon osaksi tai kokonaan tieisännöitsijälle.

— Jos tiekunta ei hoida tietään, se ei ole käyttötarkoitusta vastaavassa kunnossa. Siitä siunaantuu riitoja: kuka hajotti tien, kuka korvaa sen ja niin edelleen.

Metsätiet usein kehnossa kunnossa

Kouvolassa toimiva tieisännöitsijä Tenho Raussi sanoo metsäteiden olevan nykyään ongelma. Melkein kaikki tiet, joita hän on hoitanut, ovat olleet unohdettuja ja huonokuntoisia.

— Yksi tässä Kouvolan lähellä on lähes kokonaan umpeen kasvanut. Sellaisen peruskorjaus maksaa paljon.

Raussin mielestä sovelluksesta on etua metsätien tieisännöitsijälle, koska sillä voi alustavasti nähdä tien kunnon ja harkita hoitotoimenpiteitä.

 

Uusi yksityistielaki on hyväksytty eduskunnassa

Uusi yksityistielaki on hyväksytty eduskunnassa ja laki astuu voimaan 1.1.2019.
Pirkanmaan metsälogistiikka -hanke järjestää syksyn aikana eri paikkakunnilla yksityistieiltoja, joissa paneudutaan muiden ajankohtaisten asioiden lisäksi myös uudistuneeseen yksityistielakiin.

Yhtenä isoimpana uudistuksena voidaan pitää tielautakuntien lakkauttamista vuoden siirtymäajan jälkeen. Muutosvaatimukset tiekunnan kokouksen päätöksistä tehdään jatkossa käräjäoikeuteen.

Kokouskutsun lähettäminen sähköpostitse tulee lailliseksi joten sähköposteja kannattaa alkaa keräämään välittömästi.

Tietosuoja-asetus koskee myös tiekuntia.

25.5.2018 voimaan astunut EU:n tietosuoja-asetus GDPR edellyttää myös tiekunnalta tiekunnan osakastietojen huolellista käsittelyä. Tiekunnan tulee laatia Tietosuojaseloste, missä muun muassa kerrotaan, kuka tiekunnan tietoja ylläpitää ja mitä tietoja tieosakkaista on tallennettu tieosakas- ja tienkäyttäjärekisteriin. Suomen tieyhdistys on tehnyt ohjeellisen esimerkin periaatteiksi henkilötietojen käsittelemiseksi tiekunnassa. Esimerkki löytyy tieyhdistyksen sivuilta https://www.tieyhdistys.fi/uutiset/henkilotietojen-kasittely-tiekunnassa/.