Tieisännöinti sujuvoittaa yksityistien hoitoa

Tieisännöitsijät Tapio Kahilaniemi ja Tomi Vähä-Kouvola huolehtivat tiekunnan yhteystiedot ajan tasalle, hakevat avustuksia ja järjestävät kokouksia. Palveluammattilaisen tärkein taito on tulla ihmisten kanssa toimeen.

 

 

Lue Metsään-lehden artikkeli tieisännöinnistä tästä .

Yksityistieasiaa Webinaareissa

Pirkanmaan metsälogistiikka -hanke järjestää seuraavat yksityistieasioihin liittyvät webinaarit:

 

4.11. ja 10.11. klo 17.00-18.30 kaksiosainen Yksityistien yksiköinti.

Ensimmäisenä iltana 4.11. perehdytään tieyksiköinnin perusteisiin ja yksiköintisuosituksiin. Toisen illan 10.11. aiheena on yksikkölaskelman laatiminen. Sisältää myös lyhyen NetWintien esittelyn.
Ilmoittaudu 4.11. tilaisuuteen tästä ja 10.11. tilaisuuteen tästä .

 

19.11. klo 17.00 -18.30 Metsätien tiekunnan toiminta

Metsäteiden tiekuntien vastuuhenkilöille ja tieosakkaille tarkoitetussa metsätieillassa käsitellään mm. seuraavia asioita: tieosakaskiinteistöjen kiinteistötunnusten selvittäminen, omistajatietojen selvittäminen, yksikkölaskelman päivittäminen, talousarvion laatiminen kunnossapitoon, maksuunpanoluettelon laatiminen, kokouskutsun laatiminen, tien perusparantaminen Kemera -hankkeena. Ilmoittaudu tästä.

1.12. klo 17.00-18.30 Tiekunnan kokousten pitäminen ja kokoustekniikka

Perustietoa tiekunnan kokouksen valmistelusta, koolle kutsumisesta, kokouksen pitämisestä ja kokouksessa äänestämisestä. Ilmoittaudu tästä.

Kaikkiin tilaisuuksiin voi lähettää ennakkokysymyksiä ilmoittautumisen yhteydessä, mutta chat-kysymyksiä voi esittää myös tilaisuuksien aikana.

Tilaisuudet ovat maksuttomia.

Lisätietoja tilaisuuksista antaa projektipäällikkö Teuvo Taura 0400 298652, teuvo.taura@metsakeskus.fi.

Soratiet kuntoon syksyllä.

Sorateiden  kunnossapito on nyt ajankohtaista

Yksityistiet vaativat säännöllistä kunnossapitoa. Tien kunnossapidosta hyötyvät niin tieosakkaat kuin metsätalousyrittäjätkin.  Syksyn keskeisimpiä töitä ovat lisämurskeen ajo ja tien lanaus .

Pirkanmaalla yksityistieverkostoa on yli 12000 km ja lähes koko verkosto on sorapintaista. Tienpitokustannukset vaihtelevat paljon. Niihin vaikuttavat monet tekijät kuten liikennemäärä- ja laatu, tien kunto sekä tehdäänkö talvihoitoa vai ei. Vaihteluväli on parista sadasta eurosta 2000 €:oon tiekilometriä kohden. Yhteiskunnan tuki yksityistieverkoston ylläpidossa on erittäin tärkeää. Monella yksityistiellä muiden kuin tieosakkaiden tienäyttö saattaa olla yhtä merkittävää kuin tienpidon maksavien tieosakkaiden.

Syksyn tärkeimpiä töitä tiekunnissa ovat yleensä sorateiden lanaus ja lisämurskeen ajo. Lisämurskeiden ajo ja tilaus kannattaa suunnitella hyvissä ajoin. Työ kannattaa myös kilpailuttaa, jos on kyse isommasta hankkeesta.

  • Mitään pakkoa kilpailutukselle ei ole, mutta tieosakkaat luonnollisesti haluavat, että tienhoitotyöt tehdään kustannustehokkaasti. Tärkeää on kuitenkin huomioida myös se, että murske on laadukasta, toimitus toteutetaan sovittuna ajankohtana ja murske ajetaan oikeisiin paikkoihin, kommentoi projektipäällikkö Teuvo Taura Suomen metsäkeskuksesta.
  • Kunnan avustusta tienpitoon saavat yksityistiet pidetään pääsääntöisesti hyvässä kunnossa. Näillä teillä on säännöllistä päivittäistä liikennettä, joten kiinnostus tien kuntoa kohtaan on suuri.
  • Sen sijaan valitettavan monen metsätien kohdalla tilanne on toinen. Säännöllinen hoito helposti unohtuu ja kustannuksetkin halutaan minimoida. Sen seurauksen tien kantavuus heikkenee, eikä tie kestä vaurioitumatta varsinkaan raskaampia kuljetuksia. Kun vielä kelirikkokelejä on kevään lisäksi paljon myös syksyllä ja jopa talvellakin, tiestö on lujilla. Säännöllinen tienhoito tulee kuitenkin loppujen lopuksi edullisemmaksi kuin korjata tiehen tulevia vaurioita. Myös myytävät leimikot kiinnostavat ostajia paremmin, kun puut saa kuljetettua metsästä sahalle myös huonomman kelin aikana.

Tien käytön laatu vaikuttaa murskeen valintaan

Vilkkaammin liikennöidylle yksityistielle ajetaan yleensä hieman pienempää (0-11 tai 0-16 mm.) lisämursketta. Murske kannattaa ajaa tielle silloin, kun tienpinta on kostea. Kuivaan ja kovaan tienpintaa lisämurske ei tartu ja riskinä on, että osa siitä kulkeutuu tien reunoille ja ojiin. Lisämurskeen ajolla pidetään murskemäärä tiessä riittävän suurena, jotta tien pystyy lanaamaan oikeaan muotoon. Kun tien pinta on keskeltä korkeampi kuin reunoilta, sadevedet valuvat sivuojiin eikä tienpintaan synny kuoppia.

Yksityisteillä, joissa päivittäinen henkilöautoliikenne on vähäisempää, mutta kantavuutta tarvitaan lisää, kannattaa yleensä ajaa hieman kookkaampaa (0-31 mm.) mursketta. Jos tielle on syntynyt pahempia uria eli kantavuus on selkeästi puutteellinen, kannattaa ajaa vielä karkeampaa (0-51 mm.) mursketta. Tällaisia teitä ovat yleensä metsätiet. Jos mursketta ajetaan kantavuuden lisäämiseksi, kannattaa se tehdä kuivaan aikaan, jotta tietä ei vaurioiteta lisää.

Selkeillä ohjeilla hyvään lopputulokseen

Mursketoimittajalle kannattaa antaa kirjalliset ohjeet mitä ja mihin lisämurskeita ajetaan. Kohteet on hyvä piirtää karttaan ja tarvittaessa merkitä maastoon. Ohjeeseen kirjataan mitä kokoa mihinkin kohteeseen ajetaan sekä kerrosvahvuus, varsinkin karkeissa murskeissa. Jotta kantavuutta saadaan lisää, pitää kerrosvahvuutta olla tuplasti raekokoon nähden. Esimerkiksi 0-31 mm mursketta ajetaan väh. 6 cm:n kerros. Hienompaa kulutuskerrosta lisättäessä voidaan ajaa ohuempaa kerrosta.

Tärkeää on, että murske ehtii tiivistymään tienpintaan ennen talven tuloa ja ensimmäisiä lumen aurauksia.
Siksi työtä ei kannata jättää viime hetkelle myöhäiseen syksyyn. Tilaus kannattaa tehdä siis hyvissä ajoin ja merkitä toimitusehtoihin maininta ”sopivista keleistä ”. Asiansa osaava mursketoimittaja osaa kyllä ajoittaa työn oikeaan ajankohtaan, kunhan on saanut hyvät ohjeet.

Jos tien kantavuus ei ole kunnossa, ensimmäiseksi kannattaa laittaa vesitalous kuntoon. Märkä tierunko kantaa huonosti. Jos kantavuuspuutteita on pitkällä matkalla, kannattaa selvittää perusparantamisvaihto-ehto ja siihen saatavat rahoitukset. Kemera-tukia(https://www.metsakeskus.fi/tuki-metsateihin) myöntää Metsäkeskus ja yksityistieavustuksia (https://www.ely-keskus.fi/web/ely/yksityisteiden-parantamisen-avustaminen) ELY-keskus.

 

 

 

Yksityistiekurssi Tampereen seudun työväenopistossa

Pirkanmaan metsälogistiikka -hanke järjestää yhteistyössä Tampereen seudun työväenopiston kanssa kolmen illan yksityistiekurssin 18.11.- 2.12.2020.
Opetus tapahtuu Sampolassa luokassa 270 kolmena peräkkäisenä keskiviikkoiltana klo 18.30 – 21.00. Aiheina ovat mm. yksityistielaki, tieyksiköinti ja kokousmenettely
sekä tien kunnossapito ja parantamishankkeiden rahoitus.

Luennoitsijana ja lisätietojen antajana kurssista toimii Teuvo Taura Suomen metsäkesuksesta
0400 298652, teuvo.taura@metsakeskus.fi.

Ilmoittautuminen tästä Tampereen seudun työväenopistoon. Kurssimaksu 24 € maksetaan työväenopistoon ilmoittautumisen yhteydessä.

 

Tervetuloa!

Kemera -rahoitteinen perusparannushanke on edullinen tapa kunnostaa metsätie.

Perusparannushankkeen kustannuksista vain kolmasosa jää metsänomistajan ja pellonomistajan nettokustannukseksi. Näin on silloin, kun tieosakas on tukikelpoinen ja alv-rekisterissä sekä pääsee vähentämään maksettavaksi jääneen osuuden metsä- tai maatalousverotuksessa. Tukikelpoisia ovat yksityiset kiinteistön omistajat, yhtymät, kuolinpesät ja yhteismetsät. Tarkemmin tukiehdot voi lukea Metsäkeskuksen verkkosivuilta .

Tiekunta voi nyt tienhoito.fi sivuilla olevan laskurin avulla laskea alustavat kiinteistökohtaiset kustannukset, jos tiekunnalla on olemassa ajan tasalla olevat yksiköt. Laskurin löytää tienhoito.fi sivuston TIETOA-välilehdeltä. Laskurilla voi myös vertailla kemera-hankkeen ja tiekunnan omana työnä tehtävän kunnostamisen kustannuseroja tilakohtaisesti. Laskurissa on kaksi eri taulukkoa, mihin oman tiekunnan tietoja syötetään. Lisäksi kolmessa eri taulukossa on ohjeita, jotka kannattaa lukea ennen taulukon käyttöä.

Laskurin käytöstä voi kysyä neuvoa numerosta 0400 298652 tai teuvo.taura@metsakeskus.fi

Y-tunnus tiekunnalle?

Verottaja on keskeyttänyt Y-tunnusten myöntämisen tiekunnille, ellei siihen ole verotuksellista perustetta. Siksi sivustolla ollut tiedote Y-tunnuksen hakemisesta on poistettu, samoin malli Y1-lomakkeen täyttämisestä.

Mikäli pankki vaatii tiekuntaa hakemaan Y-tunnusta eikä tunnukselle tiekunnan käsityksen mukaan ole verotuksellista perustetta, tiekunnan kannattaa varmistaa asia omasta pankistaan.

 

Tiemaksujen perintä.

Yksityistien tiekunnan tiemaksut ovat yksityistielain 42 §:n mukaan suoraan ulosottokelpoisia, samoin korko ja perintäkulut. Perintä käynnistetään täyttämällä ulosottohakemuslomake suoraan ulosottokelpoisesta saatavasta. Suoraan ulosottokelpoisten saatavien ulosottoa voi hakea myös sähköisten asiointipalvelujen kautta sen jälkeen, kun hakija on rekisteröitynyt web -hakijaksi.

Ulosottohakemus lähetetään ulosottovirastoon.

Ulosottohakemuksen liitteeksi tarvitaan tiekunnan kokouspöytäkirja ja maksuunpanoluettelo, mihin saatava perustuu. Lisäksi tarvitaan myös lainvoimaisuustodistus, joka saadaan käräjäoikeudesta. Lainvoimaisuustodistus maksaa 31 €. Pyyntö lainvoimaisuustodistuksesta on helpointa tehdä sähköpostilla. Tiekunnan kokouspöytäkirja lähetetään pdf -tiedostona kyseisen alueen käräjäoikeuteen (esim. kanta-hame.ko@oikeus.fi) valitusajan päätyttyä (3 kk). Viestiin laitetaan lisäksi laskutusosoite. Käräjäoikeus palauttaa kokouspöytäkirjan lainvoimaisuusleimalla varustettuna, mikäli kokouksesta ei ole nostettu moitekannetta.

Ulosottosaataviin kannattaa kirjata tiemaksun lisäksi korko, lainvoimaisuustodistusmaksu 31 € ja perintäkulua 20 €.

Tiekunnan koollekutsumispykälään muutos

Yksityistielain 61 §:ään, missä säädetään tiekunnan koolle kutsumisesta, tehtiin 1.1.2020 voimaan astunut muutos. Tekstiin lisättiin seuraava lause:
Jos edellisen tiekunnan kokouksen koollekutsumisesta ja pitämisestä on kulunut viisi vuotta tai enemmän, tieosakas voi kutsua tiekunnan
kokouksen koolle siten kuin 1 momentissa säädetään.

Katso koko pykälä

 

Yksityis- ja metsäteiden parantamishankkeisiin on edelleen hyvin rahaa

Yksityisteiden tiekunnilla on nyt erittäin hyvä mahdollisuus saada yhteiskunnalta tukea sekä tiestönsä että siltojensa kunnostamiseen. ELY-keskuksen myöntämää valtionavustusta sekä Metsäkeskuksen myöntämää Kemera-tukea on runsaasti jäljellä. Myös ensi vuosi näyttää hyvältä, jopa paremmalta kuin kuluva vuosi.

Uuden yksityistielain myötä poistui valtionavustuksista vaatimus kolmesta vakituisesta asunnosta ja kilometrin käyttömatkasta viimeiselle asunnolle. Toki edelleen avustusta myönnetään ensisijaisesti yksityisteiden parannuksiin, joiden tavoitteena on turvata pysyvän asutuksen tasa-arvoista liikkumista, mutta harkinnanvaraa on nyt enemmän. Tuki parantamishankkeisiin on 50 % hyväksytyistä kustannuksista, mutta siltahankkeissa jopa 75 %. Tukea voi hakea ympäri vuoden. Tarkempaa tietoa löytyy ELY-keskuksen sivuilta.

Yksityisteille, joilla on runsaasti metsäliikennettä, on Kemera todennäköisesti parempi rahoitusvaihtoehto ja usein myös ainoa. Toki kemera-hankkeissa voi olla runsaasti myös muuta liikennettä metsäliikenteen lisäksi, kunhan metsäyksiöiden osuus on vähintään 30 %. Mikäli tämä ehto täyttyy, kannattaa olla yhteydessä kemera-hankkeita suunnittelevaan tahoon tai metsäkeskuksen tieasiantuntijaan, ja katsoa yhdessä heidän kanssaan, täyttyykö muut kemera-rahoituksen ehdot. Perusparannushankkeen tuki rahoitusvyöhykkeestä riippuen 50-60 % alv 0 % kustannuksiin. Siltoihin tuki on mahdollista saada 10 %-yksiköllä korotettuna.
Kemera -tukea saavat yksityiset kiinteistön omistajat myös siis mm. lomakiinteistöjen omistajat. Tarkempaa tietoa löytyy Metsäkeskuksen sivuilta.

Yhteiskunnan myöntäminen tukien saannin edellytyksenä on, että tiekunta on perustettu ja että tiekunta on tehnyt päätöksen tien parantamisesta ja tukien hakemisesta. Myös tiedot sekä yksityistierekisterissä että digiroadissa on oltava ajan tasalla. Myös tienhoito.fi sivustolla kannattaa pitää tiekunnan vastuuhenkilön nimi ja puhelinnumero ajan tasalla, vaikka se ei olekaan pakollista.

Teuvo Taura
Pirkanmaan metsälogistiikka -hanke

Sillat tärkeitä metsä- ja yksityisteillä.

 

Yksityistiet ja niistä etenkin metsätiet ovat puunhuoltomme kannalta erittäin tärkeässä asemassa. Ne kattavat koko tiestöstämme noin 80 prosenttia. Kolmen maakunnan alueella Pohjois-Pohjanmaalla, Kainuussa sekä Lapissa on Digiroad-aineiston perusteella metsä- ja muita yksityisteitä yli 86 000 km.

Tiet helpottavat metsänhoitotoimenpiteiden toteuttamista ja ovat tärkeitä myös lomakiinteistöjen hyödyntämisessä.

Tiekunta on vastuussa sillan kunnosta ja erityisesti sen liikenneturvallisuudesta 

Puunhankinnan toimivuuden kannalta myös yksityis- ja metsäteiden sillat ovat tärkeässä roolissa. Sellaisilla teillä, joissa on siltoja, tiekuntien olisi syytä tarkistaa niiden kunto sekä peruskorjaus- tai uusimistarpeet. Vuositarkastusten yhteydessä valokuvaaminen auttaa arvioimaan sillan kunnon ja mahdollisten vaurioiden kehitystä. Siltojen liikenneturvallisuudesta ja kantavuudesta huolehtiminen ovat tiekuntien keskeisiä tehtäviä. Painorajoituksista ja muista tien kuntoon liittyvistä asioista on hyvä tiedottaa tienkäyttäjiä esim. liikennemerkeillä. Silta-asiantuntijan tekemä perusteellisempi sillan yleistarkastus antaa tarkemman käsityksen sillan kunnosta.

Tukea tienpitoon

Teiden ja siltojen kunnostushankkeisiin on mahdollista saada Metsäkeskuksen myöntämänä Kestävän metsätalouden rahoituslain mukaista tukea eli Kemera-tukea sekä tietyillä ehdoilla Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen eli ELY:n tukirahoitusta.

Tietoa metsätien kunnosta

Suomen metsäkeskuksen hallinnoimat Puun tiet digiaikaan -hankkeet järjestävät kolme maastoretkeilyä, joissa tutustutaan erilaisiin ja erikuntoisiin silta-/rumpukohteisiin metsäteillä ja muilla yksityisteillä. Retkeilyllä käsitellään sillan kuntotarkastusasioita sekä perusparannusta.

Tervetuloa Metsäkeskuksen Puun tiet digiaikaan hankkeiden järjestämille silta- ja metsätieretkille

Retkipäivät ja Paikkakunnat:

8.10.2019 klo. 9.00, Ranua, Asmunti, Pudasjärventie 222

9.10.2019 klo. 9.00, Pudasjärvi, Sarakylä, Lehmisuontie 160

10.10.2019 klo. 9.00, Salla, Hautajärvi, Hautajärventie 414

Tarkempi ohjelma ja ilmoittautuminen retkille:

www.metsakeskus.fi/tapahtumat tai sähköpostilla anne.palkki@metsakeskus.fi,

tekstiviestillä 044 710 4219

Yhteistyö terveisin,

Markus Ekdahl
Projektipäällikkö, Puun tiet digiaikaan -hanke
Suomen metsäkeskus
puh. 040 748 4201, markus.ekdahl@metsakeskus.fi

Taito Kemppe
Projektipäällikkö, Puun tiet digiaikaan Lapissa
Suomen metsäkeskus
puh. 0400 184 982, taito.kemppe@metsakeskus.fi